Johtuuko säntäily kiireestä vai kiire säntäilystä – kuinka hallitset aikaasi?

Mihin sinun aikasi kuluu?

Tuntuuko sinusta, että koko ajan on kiire? Otat ovella juoksuaskelia ja avaat turvavyön ennen kuin auto on pysähtynyt. Kaasutat punaisiin valoihin ja luet sähköposteja ruokatunnilla. Touhuat menemään, mutta päivän päätteeksi et tiedä mitä kaikkea sait aikaan.

Huomaatko käyttäväsi näitä lauseita usein?

  • En vaan ehtinyt lenkille.
  • Minua ahdistaa kun on koko ajan niin kiire.
  • Tehtävät kasaantuvat, enkä saa niitä tehtyä.
  • En tiedä mistä aloittaa.

On totta, että joskus on kiire. Ajoittain koettu kiire laittaa asioihin vauhtia ja elämässä on tekemisen meininkinä. Kiire ei kuitenkaan voi olla jatkuva olotila. Tämän vuoksi on hyvä lähteä pohtimaan mistä kiire johtuu? Oletko haukannut elämässäsi enemmän kuin jaksat purra vai olisiko asioiden arvottamisessa ja ajanhallinnassa kehitettävää?

Ilman selkeitä tavoitteita, et osaa hallita aikaasi

Jos heräät joka aamu ilman suunnilleen selkeää visiota, mitä sinä päivänä teet, elämäsi voi tuntua kaaokselta. Et tiedä oikein mitä tehdä tai mistä aloittaa. Sinun kannattaa palastella päivä niin, että jokaisella päivällä on selkeä tavoite. Ainakin arkipäivinä.

Töissä on tärkeää, että teet tavoitteita päivällesi. Työssä on tärkeä johtaa itseään. Hallitsematon kiire töissä heikentää työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Monesti kiire ei ole niin paha, kuin luulet. Saat hallinnan tunnetta, kun otat vastuun itsesi johtamisesta. Ole kalenterisi herra. Varaa aikaa tekemättömille töille ja karsi turhuudet pois.

Suunnittele aina työpäiväsi etukäteen ja tee listaa paitsi tekemättömistä töistä myös tehdyistä töistä.

Työviikon päätteeksi tee kaksi listaa

1. Ensi viikolla tehtävät asiat

2. Tällä viikolla tehdyt asiat

Näin pysyt kärryillä mitä sinun tulee tehdä, mutta näet myös konkreettisesti mitä kaikkea olet saanut aikaan. Muista kiittää itseäsi tehdystä työstä.

Ilman ennakointia et onnistu

Jos sinusta tuntuu, että et koskaan ehdi iltalenkille tai kuntosalille, koska sinulla on paljon muita asioita hoidettavana, on pysähdyttävä. Jos työpäivän jälkeen pitää hakea lapset, tehdä ruokaa ja syödä vielä, on sinun kehitettävä ennakointia tai asennettasi. Nuo asiat eivät voi olla liikunnan esteenä. Jos ruoanlaittoon kuluu niin paljon aikaa, että et ehdi liikkua, kuluu siihen liikaa aikaa.

Tee ruoka edellisenä päivänä ja pakkaa treenikassi valmiiksi eteiseen. Näin sinulla ei töiden jälkeen ole tekosyitä olla lähtemättä liikkumaan. Luota minuun, kiität itseäsi. Kun pääset liikunnan makuun, et halua enää lopettaa sitä. Harrasta sellaista liikuntaa, johon haluat mennä, ei sellaista jota on pakko tehdä.

Jätä aikaa myös olemiselle, kirjaa se kalenteriin, jos pakko

Myös hengailua pitää olla elämässä. Hengailu tulee olla rehellistä. Älä sen aikana mieti tekemättömiä asioita, vaan keskity siihen, että et tee mitään. Että et mieti mitään. On sinun tapasi rentoutua sitten meditaatio tai muotiblogien lukeminen, on tärkeintä, että se auttaa sinua keskittymään hetkeen. Sulkemaan mielestä kaiken muun.

Olemisen merkitystä ei pidä väheksyä. Silloin aivoillamme on enemmän tilaa luovuuteen. Silloin monesti myös solmut aukeavat. Oleminen palauttaa meitä ja nollaa stressitasojamme. Oleminen on myös hyödyllistä, jotta voit taas olla tehokas ja nokkela. Eli jos sinulla on ratkaistavia ongelmia, yritä lähteä liikkeelle olemisesta. Tiedän, että se on vaikeaa, mutta palkitsevaa.

Reflektoi omaa ajankäyttöäsi ajankäyttöympyrällä

On siis olemassa paljon keinoja, joilla tarkkailla omaa ajankäyttöä. Yksi hyvä keino laajempien kokonaisuuksien reflektointiin on ajankäyttöympyrä. Tee näin:

Ota esille kaksi A4 valkoista paperia ja piirrä molempiin kaksi isoa ympyräää. Kirjoita toisen yläpuolelle ”näin on” ja toisen yläpuolelle ”näin haluan olla”

Sitten jaottele ympyrä sen mukaan, mihin aikasi vuorokaudessa kuluu

  1. nukkuminen
  2. ruokailu
  3. työt ja kotityöt
  4. vapaa-aika, harrastukset ja minä itse
  5. sosiaaliset suhteet ja perhe

Tarkastele sitten omia ajankäyttöympyroitäsi. Ovatko ne aivan erilaiset? Onko toiveajankäyttöympyräsi aivan erilainen kuin tämänhetkinen tilanteesi? Mitä voisit asialle tehdä? Kuinka nukkua enemmän? Kuinka järjestää itselle omaa aikaa?

Tämä on usein silmiäavaava harjoitus.

Pitäisikö suhdetta aikaan muuttaa?

Miksi kello on meille nykyään ainut mittari? Miksi kello on ahdistava ja vilkuilemme sitä jatkuvasti? Miksi aika juoksee meitä nopeammin?

Entä jos muuttaisimme suhtautumista aikaan, niin, että siitä tulisikin ystävä eikä vihollinen. Monen suusta kuulee nykyään; ”Kunpa päivässä olisi enemmän tunteja, niin saisin kaiken tehtyä.” Tämä on oikeastaan aika kamalaa. Aika on sellainen asia, jota emme saa lisää. Tekojamme voimme muuttaa.

Entä jos ajattelisimmekin aamulla, että ihanaa, tänäänkin minulla on koko päivä aikaa elää omaa elämääni ja tehdä asioita joista nautin. Kaikki päivät eivät ole tietenkään ihania. Mutta, jos heti aamulla herättyäsi tuskailet, että aika on sinua vastaan, on jotain muutettava omassa elämässä.

Keskity

Keskittyminen on yksi tehokas keino hallita omaa aikaa. Maailmamme on muuttunut sellaiseksi, että koko ajan ärsykkeitä tulee joka puolelta. Tietokoneet, puhelimet, sosiaalinen media, whatsapp-ryhmät, avokonttorit, kotona työskentely lasten kanssa jne. Pysähtyminen ja keskittyminen on tänä päivänä monille meistä äärimmäisen haastavaa.

Ajatus harhailee helposti, kun mielessä on sata asiaa ja puhelin piippaa pöydällä. Olisi niin kiva vilkaista facebookkia tai instaa onko siellä tapahtunut jotain. Jep, tätä elämä monien kohdalla on. Jotta keskittyminen olisi helpompaa ja työskentelysi tehokkaampaa, minimoi ärsykkeet. Laita puhelin äänettömälle laukkuusi tai sulje ainakin sovellusten äänet. Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. Älä yritä koko aikaa multitaskata.

Sano ei

Kaikkeen ei tarvitse pystyä eikä elämässä tarvitse tehdä kaikkea mihin pystyy, vaan sen mitä tarvitsee. Eli tee riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä on sanottava ei.

Priorisointi kuuluu keskeisesti ei-sanomisen harjoitteluun. Mitkä asiat ovat tärkeitä, ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Tee yksinkertainen harjoitus:

  1. Kartoita tilanne. Ota A4 paperi ja kirjoita paperille kaikki asiat, jotka sinun täytyy tehdä ja sellaiset asiat, jotka vaativat aikaasi. Tämä lista kattaa niin työasiat kuin kaikki asiat vapaa-ajalla.
  2. Jaottele. A. Tee-heti-asiat. Eli sellaiset asiat, jotka voit tehdä heti. B. Asiat, joille en voi mitään. Siirrä ne sivuun mielestäsi. C. Asiat, joita en halua tehdä. Mieti onko sinun pakko tehdä niitä? D. Asiat, joista nautin ja joista on hyötyä. Hyvä, tee näitä enemmän. E. Omat ”aikasyöpöt” – mihin aikani kuluu huomaamattani.

Tällainen rehellisesti tehty lista konkretisoi sinulle omaa ajankäyttöäsi. Lisäksi se auttaa sinua päästämään irti sellaisista asioista, joille et voi mitään tai joita ei ole ihan pakko tehdä. Tarkastele listaa ja pyri lisäämään asioita lokeroon D. Asiat joista nautit ja joista on hyötyä. Eli sellaiset, jotka ovat merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia. Lisäksi lokero A. on hyvä huomata. Tee sellaiset asiat heti, jotka voit niin ne eivät jää roikkumaan. On se sitten astianpesukoneen tyhjennys tai kokouskutsujen lähettäminen.

Lopuksi

Ajanhallinta on vaikeaa, mutta sitä voi harjoitella. Toivottavasti näistä oli sinulle jotain hyötyä! Puss!

Lotta Lahti <3

 

Millaisen jäljen sinä jätät ihmiseen?

Jokaisen kerran, kun kohtaat toisen ihmisen, sinulla on valta vaikuttaa tämän ihmisen elämään. Tämän lisäksi sinulla on mahdollisuus oppia uutta. Jokaisen kerran tavatessasi ja asioidessasi toisen ihmisen kanssa on hyvä muistaa, että asioit paitsi ihmisen, myös tämän elämänhistorian sekä tulevan elämän kanssa. Voit omalla toiminnallasi jokaisen kerran vaikuttaa siihen, kokeeko ihminen sinut tavatessaan lannistuvansa vai innostuvansa.

Mestaruusolettama

Filosofi Esa Saarisen oppien mukaisesti uskon nykyään ns. ”mestaruusolettamaan”, jossa ajatellaan, että jokainen tapaamasi ihminen voi olla opettajasi. Jokaisella ihmisellä on takanaan mielenkiintoinen elämänhistoria, josta sinä voit oppia. Tämä vaatii sinulta ainoastaan avoimuutta ja empatiakykyä.

Omalle kohdalle on elämän aikana sattunut niin innostavia kuin lannistavia ihmisiä. Itse olen toiminut lyhyen elämäni aikana niin lannistaen kuin innostaen. Onneksi olen tänä päivänä hitusen viisaampi.

Voin omalta osaltani toimia jokaisessa kohtaamisessa mahdollisimman innostavalla, lämpimällä ja voimauttavalla tavalla. Haluan antaa eteenpäin sitä hyvää, jonka olen saanut itse kokea. Lisäksi oppia ja päästää irti niistä negatiivisista kokemuksista, jotka edelleen vaikuttavat omaan käytökseeni.

En todellakaan ole Äiti Teresa, mutta uskon että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Pahan puhuminen ja inhottavien asioiden lietsominen osoittavat paitsi huonoa makua, myös välinpitämättömyyttä omasta hyvinvoinnista. Muiden mollaaminen ei tee sinusta onnellisempaa, päinvastoin. Jos haluat lisätä hyvinvointia, kohtele itseäsi ja muita hyvin.

Kiusaaminen

Ihminen on laumaeläin, joten se toivoo toisten hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta. Tämä voi valitettavasti synnyttää myös kielteisiä ilmiöitä, kuten someraivoa tai koulukiusaamista. On sinun oma valintasi haluako lähteä tukemaan hyvää vai pahaa

Koulukiusaamisesta puhutaan paljon mediassa ja syytäkin on. Se on vakava aihe. Lapsilla ja nuorilla oma identiteetti on vielä kehittymisvaiheessa ja tämän vuoksi kiusaaminen ja muu tarpeeton väkivalta ovat erityisen haavoittavia. Nämä voivat vaikuttaa nuoren elämään moninaisilla tavoilla, joita eivät kiusaajat ymmärrä.

Kiusaamista tapahtuu kuitenkin myös aikuisten kesken. Tämä on surullista. Oletko itse törmännyt kiusaamiseen aikuisiällä? Miltä se tuntui? Olitko itse kiusaaja vai kiusaamisen kohteena?

Jos työpaikallasi on mielestäsi huono ilmapiiri, tarkista aina ensin, että se ei ole lähtöisin sinusta. Muita on helppo osoitella. Ethän puhu pahaa selän takana? Ethän lietso tyytymättömyyttä työyhteisössä? Ethän ole se, joka aina valittaa haasteista ja muutoksista?

Perhosvaikutus

Uskon siihen, että hyvä ruokkii aina hyvää. Kun teet hyvän teon, kohtelet toista hyvin, kannustat, autat tai vain kuuntelet, levität hyvää eteenpäin. Kyseinen ihminen voi saada sinusta tiedostamatonta (tai täysin tiedostettua!) voimaa jaksaa omassa elämässään sekä levittää hyvää taas eteenpäin omiin kohtaamisiinsa. Se toimii kuin perhosvaikutus. Pienellä teolla voi olla suuret seuraukset.

Jokainen kohtaaminen on siis mahdollisuus vaikuttaa toisen ihmisen elämään myönteisesti. Kun vaikutat toisiin myönteisellä tavalla, myös sinä alat voida paremmin. Hyvä kiertää aina jollakin muotoa takaisin. Ainakin hyvänä mielenä.

Eikö olisi ihana todeta elämänsä ehtoopuolella, että minä olen vaikuttanut ihmisiin kannustavasti? Olen auttanut muita ja ollut ystävällinen?  Eikö olisi ihana olla sinut itsensä kanssa? Hyvän itsetunnon omaavalla ihmisellä on taito kohdella muita hyvin. Voit siis aina aloittaa itsestäsi. Tee itsellesi hyvää, näin voit olla hyvä myös muille.

Millaisen jäljen sinä jätät ihmiseen?

Lotta Lahti

Oodi aamupalalle – aamupala on aivojesi moottori ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkeli

Kirjoitin aikaisemmin Oodin kaurapuurolle. Nyt on aika kirjoittaa aamupalan puolesta. Aamupala ansaitsee mielestäni manifestin, onhan se jokaisen päiväsi aloitusateria. Startti, joka määrittää kuinka päiväsi alkaa.

Aamupala on tärkeä. Maistuu se sinulle tai ei. Nyt kerron miksi ja autan sinua jaksamaan paremmin ja hallitsemaan stressiäsi sekä painoasi. Lue ja inspiroidu aamupalasta!

Miksi syödä fiksu aamupala?

Itse olen aina syönyt aamupalan vaihtelevalla menestyksellä. Hitaina aamuina on ihana nauttia ruokailusta rauhassa, kun ei tarvitse syödä ihan heti herätyksen jälkeen. Oma kehoni tarvitsee aikaa herätäkseen ennen aamupuuroa. Toisille (kuten rakkaalle aviomiehelleni) tämä ilmiö ei ole tuttu. Heidän kehonsa toimii eri tavalla, ja heti aamuisin herätyksen jälkeen on nälkä.

Hyvä aamupala auttaa sinua selviytymään aamupäivän haasteista. Olivat haasteina sitten kipeät lapset, tiukka bisnespalaveri tai lopputentti. (Tai kaikkea tätä samana aamuna, huhhuh) Aamupala toimii aivojesi moottorina ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkelinä. Sillä on siis muutakin merkitystä kuin fyysinen jaksaminen, painonhallinta tai mieliteot. Aamupala on osa sinun arkesi kokonaisuutta. Osa sitä positiivisen arjen palapeliä, joka tekee sinun elämästäsi laadukasta ja mielekästä.

Aamupala vaikuttaa siihen, kuinka koko päiväsi alkaa. Kysyn siis seuraavaa. Haluatko aloittaa päiväsi tukkimalla suolistosi sokerisilla mysleillä tai rasvaisella pekonilla ja vaalealla höttöpatongilla? Jolloin vatsasi turpoaa kuin ilmapallo ja pidätät pierua työpaikan hississä. Tai skippaamalla aamupalan ja kituuttamalla itseäsi nälässä iltapäivään saakka? Jolloin kiukuttelet, kun asiat eivät mene töissä tai koulussa niin kuin olit suunnitellut. Luultavasti et halua näitä kahta. Vältetään siis nälästä johtuvaa kiukuttelua ja rasvasta ja hiivasta johtuvia ilmavaivoja. 🙂

Pekonit ja sokerimyslit ovat niitä sattumia, joita syödään harvoin jos enää silloinkaan. Nälkä taas ei kaunista ketään, se saa sinut tekemään huonoja ratkaisuja ja horjuttaa sisäisiä vahvuuksiasi. Kun kehosi tottuu ravitsevaan, terveelliseen aamiaiseen, se ei enää halua muroja, pekonia tai sokerijugurttia. Eikä nälkää.

Mikä on fiksu aamupala?

Kun totutat kehosi hyvään, se alkaa vaatimaan sinulta hyvää kohtelua myös jatkossa. Itselle tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kattilassa keitettyä aamupuuroa (jos siis en ole nukkunut pommiin!) esimerkiksi marjoilla, omatekemällä hillolla, hedelmillä, siemenillä, pähkinöillä tai pähkinävoilla, taateleilla, vaahterasiirapilla, raakakaakaonibseillä, kookosöljyllä, kookoslastuilla. Eli käytännössä puuroa ”hörseillä”.

Sinulle se voi tarkoittaa vaikka kasvisomelettia tai marjasmoothieta ja täysjyväruisleipää. Hyviä valintoja kaikki, mutta itse liputan arkena puuron puolesta. Se on hellä herkkävatsaiselle eikä kuluta kukkaroani. Hyviin aamuihin kuuluu myös vesi. Juo siis vettä, sitä ihan tavallista hanavettä ja mieluusti muutama lasillinen!

Kiireinen nauttii siis esimerkiksi edellisenä iltana jääkaappiin tehdyn raakapuuron, täysjyväruisleivän tai smoothien. Aikaisin heräävä, aamupalalle aikaa varaava ehtii nauttia omeletin tai kattilapuuron hörseillä. Jokaiselle löytyy oma vaihtoehto, jota säädetään omien mieltymysten ja mahdollisten ruokarajoitteiden mukaan.

Entä jos aamupala ei maistu?

Kaikille ruoka ei maistu heti herätyksen jälkeen. Se on ihan ok. On onneksi keinoja antaa keholle ravintoa, vaikka puuro ei menisi alas heti 7.00 aamulla.

Ennen oli normaalia, että en syönyt aamupalaa ja lounaan aikaan vatsa kurni jo kipeästi. Aamut olivat silloin erilaisia. Vatsa oli tyhjä, olo vetelä. Aivot eivät toimineet täysillä, enkä jaksanut tehdä mitään ”ylimääräistä” tai ylittää itseäni saamissani tehtävissä. Vastoinkäymiset tuntuivat suuremmilta ja mieli harhaili missä sattuu. Hoidin toki hommani, mutta toiminnallinen kapasiteettini oli vajaa. Kuljin päivästä toiseen 70% panostuksella elämääni.

Lisäksi aamiaisen skippaaminen lisäsi selvästi minun kohdallani iltasyöpöttelyä. Niinä päivinä kun en syönyt aamupalaa iltaisin tuli napsittua mitä ikinä kaapeista löytyi ja kierre oli valmis. Kun illalla söin mitä sattuu, ei aamulla ruoka maistunut. Ja sama jatkui päivästä toiseen. Vatsaani koski usein, olin turvoksissa ja suolistoni oli kauhuissaan.

Nyt asiat ovat hieman toisin. Aamuina jolloin on joko niin kiire, että en ehdi syömän aamupalaa tai en vain saa sitä syödyksi, yritän syödä jotain pientä edes. Viime vuosina tämä on kohdallani tarkoittanut blenderissä pyöräytettyä smoothieta.

Smoothie on yksi hyvä keino saada kehoosi heti aamusta virtaa, kuituja ja vitamiineja. Eikä sen tekemiseen mene kuin pari minuuttia. Lisäksi voit ottaa smoothien mukaan ja hörppiä sen esimerkiksi työmatkalla tai työpaikalla.

Eli vaikka aamupala ei maistuisi tai nukkuisit pommiin, tee edes jokin pieni teko kehosi hyväksi aamuisin. Takaan, että kiität itseäsi. Smoothien ei tarvitse olla monimutkainen. Kun totut näihin herkkupirtelöihin, kynnys niiden tekoon madaltuu ja alat ostamaan kaupasta automaattisesti raaka-aineita, joita voit smoothieen heittää. Vain taivas on rajana. Tai jos smoothie tuntuu hankalalta syö edes banaani ja vähän pähkinöitä. Ei terveellisyyden tarvitse olla työlästä! 🙂

Syö (tai juo) aamupala ja elä elämääsi 100% sitoumuksella.

Haluatko sinä siis edelleen elää elämääsi päivästä toiseen 70% kapasiteetilla? Syöden huonon aamupalan tai jättämällä sen välistä. Ajattele miten tämä vaikuttaa työkykyysi, luovuuteesi tai uusien asioiden omaksumiseen.

Mieti millaista olisikaan elää sata prosenttisesti omaa elämäänsä? Saisitko silloin enemmän aikaan? Onnistuisitko silloin tekemään niitä asioita, joista unelmoit? Jaksaisitko silloin paremmin töissä ja harrastuksissa? Voi olla. Ja kuvittele, jos muutos parempaan lähtisikin niin pienestä asiasta, kuin terveellisestä aamupalasta ja sen tuomasta ihanasta asenteesta?

Kun syöt vatsaasi, suolistoasi ja aivojasi hellivän aamupalan, onnistut päivän tehtävissäsi todennäköisemmin. Mieltäsi eivät häiritse fyysiset rajoitteet, kuten nälkä tai ilmavaivat. Tällöin koet enemmän onnistumisen kokemuksia. Kun koet enemmän onnistumisen kokemuksia, itsevarmuutesi kasvaa. Kun koet itsesi itsevarmemmaksi, stressitasosi laskevat. Eikö ole huikeaa! Hyvästä aamupalasta syntyy koko elämääsi vaikuttava positiivinen kierre.

Onko siis enää syytä aliarvioida aamupalan tärkeyttä? Nauti aamupalasta, nauti elämästä!

Helppo smoothieresepti

Valmistusaika 5 min

Annokset 1-2

1 banaani

1 avokado

1 pieni puntti tuoretta minttua

1 mango (tai pakastemangoa)

1-2 dl vettä

Surauta blenderissä tai sauvasekoittimella sileäksi, kaada mukiin tai mukaan otettavaan purkkiin. Juo ja nauti. Onnittelut, nyt olet valmis kohtaamaan päivän haasteet!

// Lotta Lahti

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3

Kiltin tytön syndrooma- teen sen, mitä minulta odotetaan.

He ovat kaikkialla; kauniit, terveet, rohkeat, menestyneet, urheilulliset ja lahjakkaat. On merkityksellistä olla hyvässä fyysisessä kunnossa sekä menestynyt koulussa tai työssä. Samalla somessa vilisee kuvavirtaa muiden ihmisten täydellisestä elämästä.

Itsensä kehittämisestä ja itsensä ylittämisestä on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Samalla paineet kasvavat niin, että höyry suhisee korvista ja se tärkeä, henkinen hyvinvointi, kärsii.

Itsensä kehittäminen on terveellistä ja hyödyllistä sopivassa määrin. Liiallisella suorittamisella on kuitenkin vaaransa.

Mitä pärjääminen oikein tarkoittaa? 

En usko, että se tarkoittaa vain urheilussa mitaleita, koulussa kympin arvosanoja, täydellistä vartaloa tai työelämän hierarkiassa ylenemistä. Pidän arvossa myös mielenrauhaa, hyviä ihmissuhteita ja ylenpalttisen suorittamisen välttämistä. Jatkuva suorittaminen voi pitkässä juoksussa sairastuttaa ja romuttaa kaiken sillä saavutetun.

Toimettomuus, saamattomuus ja sohvalla jatkuvasti makaaminen eivät lisää kenenkään hyvinvointia. Kouluttaudu ja tee työtä! Näin tunnet myös olevasi tärkeä ja merkityksellinen. Silti, ainoastaan ulkopuolelta tulevien normien ja arvojen mukaan ei tarvitse lähteä kouluttautumaan, työllistymään tai harrastamaan. Vaikka äitisi on asianajaja, tarvitseeko sinun olla?

Tavoitteet elämässä antavat sinulle voimaa ja vauhtia. Ne tekevät sinusta tehokkaan, tuottavan sekä onnistuessasi tyytyväisen. Muista kuitenkin, että hyvä tavoite on aina sinun omasi. Se ei tarkoita itsekkyyttä, eikä sen tarvitse olla muilta pois, päinvastoin.

Mikä sinulle on merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista?

Uskon, että ihmisten pitäisi saada keskittyä enemmän siihen, mitä he itse haluavat, kuin siihen mitä heiltä odotetaan. Tällä tavalla meistä ei tulisi vain elämämme suorittajia vaan enemminkin elämäämme rakastavia tuottavia yhteiskunnan jäseniä.

Omaa kutsumustaan et välttämättä löydä yhdessä yössä. Ennen sen löytymistä pitää kokeilla erilaisia töitä tai harrastaa erilaisia harrastuksia. Kuten sanoin, toimettomuus ei johda mihinkään. Tee töitä, matkustele, opiskele, esti oma juttusi! Harva meistä valmistuttuaan pääsee heti unelmatyöpaikkaansa. Ennen sitä, on tehtävä töitä, joita on tarjolla. Jokaisessa työpaikassa pääset käyttämään omia vahvuuksiasi, jos olet kekseliäs.

Mutta myös omia unelmiaan on lupa tavoitella! Omaa kutsumustaan kohti on lupa työskennellä! Osana sitä ihan normaalia arkea.

Mitä on kutsumus? Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki
Mikä on kutsumus?

 

Kun voit hyvin, jaksat antaa myös muille hyvää. Siitä syntyy positiivinen kierre. Koko yhteisölle ja jopa kansantaloudelle. Hyvinvoiva työstään nauttiva ihminen jaksaa tehdä työtään, sairastaa vähemmän ja on tuotteliaampi ja luovempi. Se, joka ei nauti työstään on useammin sairaslomalla ja tekee vain sen mikä on pakko, koska siitä saa palkan. Raha on välttämätöntä, mutta jos se on koko elämäsi ajan työn ainut motiivi, voi työ tuntua rankalta.

Työniloa kaikille!

// Lotta Lahti