Pysyvä muutos parempaan onnistuu, kun pysyt päätöksessäsi ja tiedät mitä haluat. Nämä vinkit auttavat!

Tuntuuko sinusta, että haluat muuttaa elämääsi parempaan ja omaksua hyviä tapoja, mutta ”retkahdat” aina vanhoihin huonoihin tapoihisi? Päätät aina sunnuntaina, että maanantaina alat pyöräilemään töihin. Lenkkeilyharrastus tyssää kolmeen porrastreeniin. Kännykkä köllöttää sängyn vieressä, vaikka yrität välttää somekoukkua. ”Tämä suklaalevy oli sitten viimeinen.” Kuulostaako tutulta?

Älä hätäile, et ole ainoa.

Koska niin sanotut repsahdukset ovat niin yleisiä, haluaisin antaa vinkkejä kuinka voit pysyä päätöksessäsi.

  1. Anna aikaa muutokselle. Älä kuvittele muuttuvasi yhdessä yössä. Ei kannata mitata onnistumista, että olet ollut kolme päivää sokerilakossa, jos tavoitteena on pysyvämmät terveelliset ravintotottumukset. Lakko voi olla ihan ok, mutta sitäkin tärkeämpää on elää normaalia elämää, eikä miettiä koko ajan kuinka pärjätä taas päivä ilman sokeria. Silloin sokerista tulee vieläkin houkuttelevampi kielletty hedelmä. Pikku hiljaa elimistösi siis oppii pois sokerista ja sinä opit tapoja, joilla sokeri ei ole sinulle enää ”ongelma”
  2. Vältä ankeuttajia. Eli niitä ihmisiä, jotka pyrkivät estämään tai hidastamaan sinua muutoksessasi. Jokaisen ihmisen elämässä on ainakin yksi ankeuttaja. Tunnista hänet. Pidä huoli, että läheisesi tukevat sinua muutoksessasi, joskus pahin ankeuttaja voi löytyä kotoa.
  3. Panosta arkeen ja nauti siitä. Älä elä vain viikonlopuille tai ajattele, että kun elän viisi päivää lakossa, saan viikonloppuna nauttia elämästä. Suurin osa elämästäsi on kuitenkin arkea. Ainoastaan huippuhetkiin panostaminen takaa, että suurin osa elämästä menee sinulta ohi. Jo elämäntapamuutoksen matkasta kannattaa nauttia täysin rinnoin.
  4. Rakasta itseäsi. Repsahditko? Älä soimaa itseäsi. Äläkä tee muutosta siinä mielessä, että rankaiset itseäsi. Pyri omaksumaan myötätuntoisempi suhtautuminen itseesi. Säästyt monelta mielipahalta. Jyrkkä itsensä soimaaminen ei ohjaa pysyviin muutoksiin, lipsuminen kuuluu asiaan. Tärkeintä on palata takaisin hyviin tapoihin lipsumisen jälkeen eikä heittää pyyhettä kehään.
  5. Ymmärrä syy muutokselle. Sinun on hyvä ymmärtää miksi haluat muutosta. Miksi haluat muuttaa ruokailutottumuksiasi? Miksi haluat tehdä vähemmän töitä? Miksi haluat nukkua enemmän? Miksi on tärkeää harjoitella stressinhallintaa? Miksi on hyvä lisätä arkiliikuntaa? Jos et tiedä itsekkään syytä miksi tottumuksia on hyvä muuttaa, et tule pysymään päätöksessäsi. On tärkeää kirjata ylös ne asiat joihin tapa vaikuttaa ja kirjata myös ne asiat jotka parantuvat kun uusi tapa otetaan käyttöön. Eli mitkä asiat elämässäsi paranevat muutoksen myötä?
  6. Hoida ensin peruspilarit kuntoon. Yritätkö muuttaa liikunta- ja ravintotottumuksiasi, mutta arjen- ja ajanhallinta ei sinulta onnistu? On hyvin todennäköistä, että arjenhallinnan ja ajanhallinnan vaikeudet aiheuttavat ongelmia myös ravinto- ja liikuntatottumuksissasi. Suosittelen lämpimästi keskittyä ongelman aiheuttajaan. Näin muutos parempaan on pysyvämpää!
  7. Opi virheistäsi ja onnistumisista. Oletko joskus aikaisemminkin muuttanut tapojasi? Mikä silloin toimi? Kaipasitko ystävien tukea? Muutuitko kertalaakista vai sopiko sinulle vaiheittainen siirtyminen? Onnistuiko esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tahdonvoimalla vai kaipasitko tueksi lääkitystä tai tukiryhmää? Pudotitko painoa valmentajan avulla vai itsenäisesti? Mitkä asiat ovat toimineet sinulla aikaisemmin? Entä mitkä asiat ovat aiheuttaneet epäonnistumisia? Väsymys? Kiire? Lopahtiko pyöräilyharrastus syksyn sadesäihin? Entä jos ostaisit kunnon välineet, niin tekosyille ei olisi enää tilaa? Opi aikaisemmista kokemuksistasi, jotta sinun ei tarvitsisi toistaa vieheitäsi. Näin onnistut todennäköisemmin tällä kerralla.
  8. Ajattele muutosta etuoikeutena. Vaikka et olisikaan syntynyt lasi puoliksi täynnä, voit aina muuttaa ajattelutapaasi. Muutos on etuoikeutesi. Sinä voit voida paremmin. Sinä voit nukkua enemmän. Syödä paremmin. Rakastaa enemmän. Elää enemmän. Usko se.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua!

Lotta Lahti

 

Oodi aamupalalle – aamupala on aivojesi moottori ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkeli

Kirjoitin aikaisemmin Oodin kaurapuurolle. Nyt on aika kirjoittaa aamupalan puolesta. Aamupala ansaitsee mielestäni manifestin, onhan se jokaisen päiväsi aloitusateria. Startti, joka määrittää kuinka päiväsi alkaa.

Aamupala on tärkeä. Maistuu se sinulle tai ei. Nyt kerron miksi ja autan sinua jaksamaan paremmin ja hallitsemaan stressiäsi sekä painoasi. Lue ja inspiroidu aamupalasta!

Miksi syödä fiksu aamupala?

Itse olen aina syönyt aamupalan vaihtelevalla menestyksellä. Hitaina aamuina on ihana nauttia ruokailusta rauhassa, kun ei tarvitse syödä ihan heti herätyksen jälkeen. Oma kehoni tarvitsee aikaa herätäkseen ennen aamupuuroa. Toisille (kuten rakkaalle aviomiehelleni) tämä ilmiö ei ole tuttu. Heidän kehonsa toimii eri tavalla, ja heti aamuisin herätyksen jälkeen on nälkä.

Hyvä aamupala auttaa sinua selviytymään aamupäivän haasteista. Olivat haasteina sitten kipeät lapset, tiukka bisnespalaveri tai lopputentti. (Tai kaikkea tätä samana aamuna, huhhuh) Aamupala toimii aivojesi moottorina ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkelinä. Sillä on siis muutakin merkitystä kuin fyysinen jaksaminen, painonhallinta tai mieliteot. Aamupala on osa sinun arkesi kokonaisuutta. Osa sitä positiivisen arjen palapeliä, joka tekee sinun elämästäsi laadukasta ja mielekästä.

Aamupala vaikuttaa siihen, kuinka koko päiväsi alkaa. Kysyn siis seuraavaa. Haluatko aloittaa päiväsi tukkimalla suolistosi sokerisilla mysleillä tai rasvaisella pekonilla ja vaalealla höttöpatongilla? Jolloin vatsasi turpoaa kuin ilmapallo ja pidätät pierua työpaikan hississä. Tai skippaamalla aamupalan ja kituuttamalla itseäsi nälässä iltapäivään saakka? Jolloin kiukuttelet, kun asiat eivät mene töissä tai koulussa niin kuin olit suunnitellut. Luultavasti et halua näitä kahta. Vältetään siis nälästä johtuvaa kiukuttelua ja rasvasta ja hiivasta johtuvia ilmavaivoja. 🙂

Pekonit ja sokerimyslit ovat niitä sattumia, joita syödään harvoin jos enää silloinkaan. Nälkä taas ei kaunista ketään, se saa sinut tekemään huonoja ratkaisuja ja horjuttaa sisäisiä vahvuuksiasi. Kun kehosi tottuu ravitsevaan, terveelliseen aamiaiseen, se ei enää halua muroja, pekonia tai sokerijugurttia. Eikä nälkää.

Mikä on fiksu aamupala?

Kun totutat kehosi hyvään, se alkaa vaatimaan sinulta hyvää kohtelua myös jatkossa. Itselle tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kattilassa keitettyä aamupuuroa (jos siis en ole nukkunut pommiin!) esimerkiksi marjoilla, omatekemällä hillolla, hedelmillä, siemenillä, pähkinöillä tai pähkinävoilla, taateleilla, vaahterasiirapilla, raakakaakaonibseillä, kookosöljyllä, kookoslastuilla. Eli käytännössä puuroa ”hörseillä”.

Sinulle se voi tarkoittaa vaikka kasvisomelettia tai marjasmoothieta ja täysjyväruisleipää. Hyviä valintoja kaikki, mutta itse liputan arkena puuron puolesta. Se on hellä herkkävatsaiselle eikä kuluta kukkaroani. Hyviin aamuihin kuuluu myös vesi. Juo siis vettä, sitä ihan tavallista hanavettä ja mieluusti muutama lasillinen!

Kiireinen nauttii siis esimerkiksi edellisenä iltana jääkaappiin tehdyn raakapuuron, täysjyväruisleivän tai smoothien. Aikaisin heräävä, aamupalalle aikaa varaava ehtii nauttia omeletin tai kattilapuuron hörseillä. Jokaiselle löytyy oma vaihtoehto, jota säädetään omien mieltymysten ja mahdollisten ruokarajoitteiden mukaan.

Entä jos aamupala ei maistu?

Kaikille ruoka ei maistu heti herätyksen jälkeen. Se on ihan ok. On onneksi keinoja antaa keholle ravintoa, vaikka puuro ei menisi alas heti 7.00 aamulla.

Ennen oli normaalia, että en syönyt aamupalaa ja lounaan aikaan vatsa kurni jo kipeästi. Aamut olivat silloin erilaisia. Vatsa oli tyhjä, olo vetelä. Aivot eivät toimineet täysillä, enkä jaksanut tehdä mitään ”ylimääräistä” tai ylittää itseäni saamissani tehtävissä. Vastoinkäymiset tuntuivat suuremmilta ja mieli harhaili missä sattuu. Hoidin toki hommani, mutta toiminnallinen kapasiteettini oli vajaa. Kuljin päivästä toiseen 70% panostuksella elämääni.

Lisäksi aamiaisen skippaaminen lisäsi selvästi minun kohdallani iltasyöpöttelyä. Niinä päivinä kun en syönyt aamupalaa iltaisin tuli napsittua mitä ikinä kaapeista löytyi ja kierre oli valmis. Kun illalla söin mitä sattuu, ei aamulla ruoka maistunut. Ja sama jatkui päivästä toiseen. Vatsaani koski usein, olin turvoksissa ja suolistoni oli kauhuissaan.

Nyt asiat ovat hieman toisin. Aamuina jolloin on joko niin kiire, että en ehdi syömän aamupalaa tai en vain saa sitä syödyksi, yritän syödä jotain pientä edes. Viime vuosina tämä on kohdallani tarkoittanut blenderissä pyöräytettyä smoothieta.

Smoothie on yksi hyvä keino saada kehoosi heti aamusta virtaa, kuituja ja vitamiineja. Eikä sen tekemiseen mene kuin pari minuuttia. Lisäksi voit ottaa smoothien mukaan ja hörppiä sen esimerkiksi työmatkalla tai työpaikalla.

Eli vaikka aamupala ei maistuisi tai nukkuisit pommiin, tee edes jokin pieni teko kehosi hyväksi aamuisin. Takaan, että kiität itseäsi. Smoothien ei tarvitse olla monimutkainen. Kun totut näihin herkkupirtelöihin, kynnys niiden tekoon madaltuu ja alat ostamaan kaupasta automaattisesti raaka-aineita, joita voit smoothieen heittää. Vain taivas on rajana. Tai jos smoothie tuntuu hankalalta syö edes banaani ja vähän pähkinöitä. Ei terveellisyyden tarvitse olla työlästä! 🙂

Syö (tai juo) aamupala ja elä elämääsi 100% sitoumuksella.

Haluatko sinä siis edelleen elää elämääsi päivästä toiseen 70% kapasiteetilla? Syöden huonon aamupalan tai jättämällä sen välistä. Ajattele miten tämä vaikuttaa työkykyysi, luovuuteesi tai uusien asioiden omaksumiseen.

Mieti millaista olisikaan elää sata prosenttisesti omaa elämäänsä? Saisitko silloin enemmän aikaan? Onnistuisitko silloin tekemään niitä asioita, joista unelmoit? Jaksaisitko silloin paremmin töissä ja harrastuksissa? Voi olla. Ja kuvittele, jos muutos parempaan lähtisikin niin pienestä asiasta, kuin terveellisestä aamupalasta ja sen tuomasta ihanasta asenteesta?

Kun syöt vatsaasi, suolistoasi ja aivojasi hellivän aamupalan, onnistut päivän tehtävissäsi todennäköisemmin. Mieltäsi eivät häiritse fyysiset rajoitteet, kuten nälkä tai ilmavaivat. Tällöin koet enemmän onnistumisen kokemuksia. Kun koet enemmän onnistumisen kokemuksia, itsevarmuutesi kasvaa. Kun koet itsesi itsevarmemmaksi, stressitasosi laskevat. Eikö ole huikeaa! Hyvästä aamupalasta syntyy koko elämääsi vaikuttava positiivinen kierre.

Onko siis enää syytä aliarvioida aamupalan tärkeyttä? Nauti aamupalasta, nauti elämästä!

Helppo smoothieresepti

Valmistusaika 5 min

Annokset 1-2

1 banaani

1 avokado

1 pieni puntti tuoretta minttua

1 mango (tai pakastemangoa)

1-2 dl vettä

Surauta blenderissä tai sauvasekoittimella sileäksi, kaada mukiin tai mukaan otettavaan purkkiin. Juo ja nauti. Onnittelut, nyt olet valmis kohtaamaan päivän haasteet!

// Lotta Lahti

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3