Tunne vahvuutesi – tunne voimaeläimesi

Miltä tuntuisi kuulla mehiläisen viesti hyvinvoinnista? Tai pohtia rauhassa miten hyödyntää ketun neuvokkuutta elämässä? Miltähän tuntuisi löytää omat vahvuudet ja ottaa ne tietoisesti käyttöön oman hyvinvoinnin edistämisessä?

Eläimillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia. Vakautta, voimaa, oveluutta, muutoskykyä, joustavuutta, omaäänisyyttä ja monia muita samaistuttavia piirteitä. Kysymys kuuluu: Voiko itsetuntemusta lisätä voimaeläinten kautta samaistumalla eläinten ominaisuuksiin? Vastas kuuluu: Kyllä voi.

Itsetuntemus on kaiken a ja o

Kuinka sitten alkaa pohtimaan omia vahvuuksiaan, jos ei ole ajatustakaan siitä kuka tai millainen on? No, silloin voi olla aika hienoa aloittaa tämä ihana päättymätön itsetutkiskelun matka. Matka, jossa oppii tuntemaan itsensä ja saattaa siinä matkan varrella napata mukaansa ison kasan itsevarmuutta ja hyvinvointia. Itsetuntemus on oikeastaan kaiken a ja o.

Itsetuntemusta voi kehittää ihan yksinkertaisesti tietoisesti tutustumalla itseensä, omiin arvoihinsa, juuriinsa, tarpeisiinsa sekä tapaansa toimia ja ajatella. Kysy itseltäsi esimerkiksi näitä kysymyksiä:

Mikä sinulle on tärkeää?

Mistä olet tullut ja minne menossa?

Miten sinä reagoit asioihin? Miksi?

Mitä rakastat?

Mikä saa sinut voimaan hyvin?

Missä olet hyvä?

Mitä haluat oppia?

Mistä unelmoit?

Voimavaralähtöinen työskentely

Voimavaralähtöinen työskentely ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan huomion keskittämistä vahvuuksiin, voimavaroihin ja onnistumisiin. Tällä ei tarkoiteta, että ongelmat ja haasteet lakaistaan maton alle, vaan sitä, että lähestymistapa ongelmiin on vahvuus- ja voimavaralähtöinen. Ajatellaan, että vahvuuksia ja voimavaroja käyttämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti elämän solmukohtiin.

Monesti voimavaralähtöiseen lähestymistapaan liittyy myös ratkaisukeskeisyys, jossa ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin. Ja itse näen, että näihin ratkaisuihin voidaan päästä juuri voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntäen. Vaikeassa elämäntilanteessa voin siis uhriutua tai päättää selviytyä. Lue lisää resisienssistä täältä: Psyykkinen palautumiskyky eli resilienssi

 

voimavarakeskeisyys

 

Otetaan esimerkki vaikka minun elämästäni.

Ongelma: Saan levätä liian vähän, jonka vuoksi olen koko ajan uupunut.

No niin.

Lähestymistapa nro 1. Keskitytään heikkouksiin ja ongelmaan.

-Pohdin kuinka väsynyt nyt olenkaan, voivottelen ja kierrän kehää ongelman ympärillä (trust me, olen tehnyt tätäkin!)

-Ajattelen, että tämän siitä nyt saa, kun on niin suorituskeskeinen ja työorientoitunut ihminen. ”Nyt minun pitää kyllä muuttaa näitä piirteitä itsessäni!”

Kuinka helppoa ja motivoivaa tämä olisi?

Ei ensinnäkään helppoa eikä todellakaan motivoivaa. Suorituskeskeinen ja työhön orientoitunut ihminen voi kääntää nämä ominaisuudet myös edukseen!

Voin siis lähteä tarkastelemaan tilannetta voimavalähtöisestä näkökulmasta, joka tuo myös ratkaisun ongelmaan.

Lähestymistapa nro 2. Keskitytään ratkaisuun, vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Tavoite: Levätä enemmän ja nukkua laadukasta unta.

Voimavarat: Olen ratkaisukeskeinen, hyvä organisoimaan ja aikaansaava.

Tehostan omaa työskentelyäni, jolloin teen työni lyhyemmässä ajassa (aikaansaava).

Suunnittelen lepohetket etukäteen (organisointitaidot).

Opettelen sanomaan ei osalle työtarjouksista ja pyydän apua esimerkiksi lastenhoitoon ja kotitöihin (ongelmanratkaisu).

Tässä lähdetään siis pohtimaan ratkaisua ongelmaan vahvuuksieni kautta, ei muuttamaan minun ”heikkouksiani”, joiden vuoksi olen tilanteeseen joutunut. Menetelmässä nostetaan esille toiveikkuus ja voimavarat. Ajatellaan, että jokaisella meissä on itsessämme ne voimavarat, joilla muutos saadaan aikaan. Harvoin asiat ovat näin yksinkertaisia, mutta oman ajattelutavan voimaa ei kannata väheksyä.

Huomaathan, että myös avun pyytäminen ja oman tukiverkoston tunteminen on vahvuus?

itsetuntemus voimaeläimet

Eläinten ominaisuudet voimavarana

Maaretta Tukiaisen ja Markus Freyn kirjassa Pohjolan voimaeläimet (Tuuma 2018) kuvataan uskomattoman upealla visuaalisella ja tarinankerronnallisella tavalla Pohjolan eri eläimiä. Niiden tarunhohtoisuutta ja niiden symboloivaa voimaa.

Eläinten kautta esitellyt vahvuudet ja voimat ovat helpommin samaistuttavia, kuin vahvuuksien kuvaaminen yleisellä tasolla. Voi olla helpompi kuvitella karhun voima itsellään ikään kuin mielikuvana karhusta, joka asuu sisällä, kannattelee ja ohjaa omia valintoja ja toimintaa.

Kirjassa kuvataan jokaista eläintä tarujen ja tarinoiden kautta. Kuvataan eläimen ominaisuuksia ja symboliikkaa. Jokaisen eläimen kohdalla lukija saa myös pysähtyä pohtimaan omaa elämäänsä ja itseään eläimen ominaisuuden kautta. Kirjassa yhdistyy luontevalla tavalla tarinallisuus ja itsetutkiskelu, joita johdattaa eteenpäin Freyn upea kuvitus.

Itselle jäi ritariparhosen kohdalla mieleen muutoksen mahdollisuus ja uusiutuminen. Tukiainen kirjoittaa näin: ”Se on myös esimerkki siitä, että ihminen voi muuttaa muotoaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin- perhosen tapaan vieläpä monta kertaa elämänsä aikana.

Perhonen symboloi kykyä luoda nahkansa yhä uudelleen. Se kuvastaa voimaa kehittyä ja nousta ylemmäs, kykyä kohota korkeuksiin ja rohkeutta täyttää inhimillinen potentiaali.”

Inspiroivaa! Jokainen meistä voi ottaa vastuun omasta kehityksestä ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Vaikka juurikin sillä mentaliteetilla, että tutustuu omiin vahvuuksiin ja harjoittelee niiden hyödyntämistä elämässä.

Voimaeläinkortit

Voimaeläinkorteissa vahvuuksia ja voimavaroja lähestytään siis eläinten kautta. Korttien avulla voidaan ammentaa voimaa pohjoisesta luonnosta ja siellä asuvista eläimistä. Kortit inspiroivat ja kuvitus on kaunis.

Korttien mukana tulee myös käyttöehdotuksia esimerkiksi intuitiiviseen työskentelyyn tai käytettynä johonkin spesifiin tilanteeseen tukemaan suoritusta.

onnellisuus hyvinvointiblogi

Esimerkkiteksti kortista

Kuukkeli – Onnellisuus – Teen sitä, mikä tekee minut onnelliseksi

Löytyykö sinusta Kuukkelin voimaa? Voisitko harjoitella kuukkelin voimalauseen käyttämistä elämässäsi? Muuttaisiko se suhtautumistasi? Muuttaisiko se arkeasi?

Kuukkeli osaa hyvin kiteyttää tämän iänikuisen mystisen onnellisuuden salaisuuden. Se on jokapäiväisiä tekoja. Se on monesti meidän omissa käsissämme. Jos kuukkeli sen osaa, osaat sinäkin!

Olen käyttänyt kortteja terapia- ja valmennustyössä. Sekä kuvat, että niihin kirjoitetut voimat ja voimalauseet herättävät keskustelua ja saavat aikaan ihanaa vuorovaikutteista surinaa ihmisissä. Mitä kaikkea merkitystä on esimerkiksi Karhun voimalla omassa elämässä? Kuinka se ilmenee? Milloin voin erityisesti tuntea tämän voiman ja milloin tarvitsen sitä eniten?

Pohjolan voimaeläimet kiteyttävät niin korteissa kuin kirjassa eläimiin liitetyt uskomukset. Kirja ei ole perinteinen ”self-help-kirja”, vaan siinä käsitellään laajasti myös eläinmytologian taustakäsitteistöä; Kalevalaa, termistöä, kansanuskomuksia sekä muinaisten suomalaisten maailmankuvaa. Kirjassa on siis vankka historiallinen havina.

Itse luin kirjaa selvästi itsensä kehittämisen näkökulmasta. Eli juuri siitä näkökulmasta, että meissä itsessämme piilee näitä samoja ominaisuuksia kuin pohjolan upeissa eläimissä. Miksi siis emme ottaisi niitä käyttöön?

Täältä pääset tilaamaan omat voimaeläimesi tai tutustumaan lisää aiheeseen.

Mikä on sinun voimaeläimesi?

Lotta

 

Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3

Etsitkö onnellisuutta vääristä paikoista?

Jotta voi olla onnellinen, on hyvä tiedostaa mistä kanavista onnellisuutta hakee. Nykyaika tarjoaa onnellisuutta yhä useammasta eri kanavasta, ALE-hinnoilla ja nopeasti. Nopeus ja valmiiksi pureskeltu onni eivät kuitenkaan välttämättä ole se viisain ja kestävin ratkaisu.

Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on mahdollista ja kaikkea on tarjolla. Pahan olon poistamiseen on tarjolla lääkkeitä, päihteitä, tapahtumia, vempaimia ja ruokaa. Ja aina vain lisää ruokaa. Lisäksi esineet ja tavarat täyttävät kotimme ja matkustelukuvat Facebook-tilimme. Jos ei ole varaa matkustella tai ostaa uutta sohvaa, koemme helposti olevamme eriarvoisia eikä meillä ole oikeutta olla onnellisia.

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut aineelliset asiat vaikuttavat onnellisuuteemme ainoastaan siihen saakka, kun perustarpeemme ovat tyydyttyneet. Kun meillä on riittävästi rahaa ruokaan ja perustavaroihin, katto päämme päällä ja rahallinen mahdollisuus tehdä asioita joista pidämme, ei ylimääräinen raha tai materia lisää onnellisuuttamme. Onnellisuus on siis etsittävä jostakin muualta.

Onnellisuus löytyy sinusta itsestäsi. Se on ilmaista.

Poimimalla asioita ulkopuolelta ihminen ei joudu koskaan kohtaamana itseään. Hän ei joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaansa, omaa kehoaan, omaa mieltään. Onnellisuus on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei tee sinusta onnellista. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Vain sinä voit tehdä itsesi onnelliseksi. Ei kukaan muu. Eikö olisi ihanaa, jos onnesi ei olisi riippuvainen kenestäkään muusta?

Ympäristösi ja sen tuomat virikkeet eivät ole onnellisuutesi esteenä eivätkä takeena. Voit olla onnellinen juuri siinä missä olet; työpaikalla, kotisohvalla, mökillä, kaupassa, leikkipuistossa. Sisäinen hyvä olosi seuraa sinua mukanaan minne ikinä menetkin. Sinä luot ympäristösi, ei toisinpäin.

Ympäristö voi vaikuttaa onnellisuuteemme hetkellisesti. Se voi vavisuttaa sitä, koetella sitä, jopa poistaa sen hetkeksi. Mutta kun olet sisäisesti onnellinen, ympäristön ärsykkeet eivät enää vaikuta sinuun niin voimakkaasti kuin ennen.

Sinä päätät kuinka suhtaudut asioihin

Mikään ei ole tärkeämpää kuin sinun oma suhtautumisesi asioihin. Onnellinen ihminen on se, joka riemuitsee siitä mitä hänellä on, ei murehdi sitä mitä häneltä puuttuu. Eikö vain?

Sinun onnellisuutesi on eniten kiinni sinun asenteestasi. Mihin sinä kiinnität huomion? Kuinka sinä suhtaudut asioihin?

Vuosia sitten suhtauduin itse kaikkeen varauksella.

”Mitähän tuo ihminen tarkoitti sanoessaan noin?”

”Huominen esitelmä menee varmasti pieleen.”

”Mieheni ei taaskaan ole siivonnut!”

”Miksi minun pitää aina tehdä kaikki?”

”Elämä ei voi tästä muuttua enää pahemmaksi.”

Elin negatiivisuuden kierteessä. Vaikka ulkopuolelta elämäni näytti hyvältä, ihan normaalilta, elämä tuntui sisältä rankalta. Suhtauduin asioihin pelokkaalla ja kielteisellä asenteella. Jotkin voisivat sanoa tätä realismiksi, mutta mielestäni se ei ollut sitä. Realismi voi olla positiivista. Realismi voi olla kiitollisuutta. Kiitollisuus ja positiivinen asenne lisäävät onnellisuuttasi. Samoin tekee huomion suuntaaminen hyvään.

Harjoittelen vieläkin positiivista suhtautumista ja huomion kiinnittämistä hyvään. Huomioin tietoisesti päivästä ja elämästä niitä asioita, joista olen kiitollinen. Niin isot kuin pienet asiat. Tällä hetkellä olen kiitollinen, että saan viettää kiireettömän työpäivän kirjastossa, mahani on täynnä ja mieleni rauhallinen. Voisin toki murehtia tulevaa muuttoa, jättimäistä univelkaa, suurta työmäärää ja tulevaa synnytystä. Mutta tällä hetkellä en halua murehtia. Nuo ovat asioita, jotka eivät murehtimalla muutu.

Kehotietoisuus ja tietoinen eläminen onnellisuuden tukena

Tietoinen läsnäolo on yksi onnellisuuden avaimista. Kun osaat hallita mieltäsi, se ei enää tuputa tietoisuuteesi jatkuvasti kielteisiä kuvia tai olemattomia tarpeita. Mielikuvat ja mainokset eivät enää vaikuta sinuun samalla tavalla. Opit tuntemaan itsesi, omat halusi, todelliset tarpeesi ja arvosi.

Tietoisen läsnäolon kulmakivi on kehotietoisuus, koska tietoisuus omasta kehosta ja hengityksestä ovat yksinkertaisin keino tietoiseen läsnäoloon. Tietoisuus omasta kehosta ja sen signaaleista palauttaa sinut välittömästi tähän hetkeen ja auttaa sinua tyhjentämään mielesi huutavalta minältä, joka sanoo, että sinun pitää tehdä sitä ja tätä.

Kehotietoisuuden harjoittaminen auttaa sinua myös tuntemaan kehosi tarpeet koskien liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Kun kuuntelet, ravitset ja rauhoitat kehoasi, alat tulla herkemmäksi sen viesteille. Näin opit tuntemaan itseäsi ja kehoasi paremmin. Ankkurointiharjoitus on yksinkertainen kehotietoisuus-/tietoisen läsnäolon harjoitus, jonka voit tehdä milloin ja missä vain.

Ankkurointiharjoitus

Kesto noin 2 minuuttia

Seiso tukevasti paikallasi. Laita jalat hartioiden levyiseen haara-asentoon ja maadoita jalkasi lattiaan tai maahan. Kuvittele, että pudottaisit ankkurin. Tunne kuinka paino jakautuu jaloillesi tasaisesti. Keskity vain tähän hetkeen ja sulje silmäsi jos voit.

Paina jalkojasi kohti maata ja tunne kuinka lihaksesi jännittyvät kannatellessaan sinua. Kuvittele näkymätön lanka joka vetää sinua päästä ylöspäin jolloin ryhtisi paranee. Laita hartiat taakse ja pudota ne pois korvista. Seiso hyvässä ryhdissä mutta ole rento. Tunne kuinka painovoima vetää jalkojasi kohti maata.

Pane merkille koko kehosi. Hengitä kymmenen kertaa hitaasti syvään sisään ja ulos. Hengitä ulos hyvin hitaasti, siten että keuhkosi tyhjenevät kokonaan. Anna niiden täyttyä itsestään sisäänhengityksellä.

Huomaa, mitä tuntemuksia sinulla on, kun keuhkosi tyhjenevät. Huomaa, miltä tuntuu, kun ne taas täyttyvät. Huomaa, miten rintakehäsi nousee ja laskee. Anna ajatustesi tulla ja mennä, aivan kuin ne olisivat ohi ajavia autoja tai rantaa huuhtovia aaltoja. Ne tulevat ja menevät.

Katso nyt ympärillesi ja pane merkille, mitä näet ja kuulet ympärilläsi. Huomaa, missä olet ja mitä teet.

Harjoituksen jälkeen pohdi suhtaudutko ympäristöösi nyt eri tavalla? Tuntuuko sinusta erilaiselta? Kun annat asioiden tapahtua sellaisenaan arvostelematta ja arvioimatta niitä on mielelläsi rauha.

Mitä voin tehdä oman onnellisuuteni hyväksi?

Sekä tutkimukset, että omat kokemukseni kannustavat näihin viiteen asiaan. Jokainen niistä on ilmainen.

  1. Suuntaa huomiosi hyvään.
  2. Tunne itsesi ja kehosi
  3. Tee asioita joista nautit
  4. Vietä aikaa ihmisten kanssa joita rakastat
  5. Ole kiitollinen niin pienistä kuin suurista asioista elämässäsi

Ole kiitollinen, ole onnellinen!

Lotta Lahti <3

Elämäntapamuutos on muutakin kuin laihdutuskuuri

Millaista elämää sinä haluat elää?

Elämäntapamuutoksesta tulee herkästi mieleen painonpudotus ja dieetti. Kevään korvilla kaikki lehdet pullistelevat laihdutusohjeita, kiinteytystreenejä, detox-kuureja sekä kuvia täydellisistä vartaloista. Kesäksi kuntoon- kampanjat pyörittävät miljoonabisnestä. Lisää liikuntaa ja terveellisempää ruokaa = hoikempi vartalo = onnellisempi sinä?

Voisiko elämäntapamuutos olla muutakin kuin kesäksi kuntoon-projekti? Voisiko se olla muutosta parempaan kokonaisvaltaisesti? Muutosta kohti kestävää hyvinvointia.

Kevät on siitä ihanaa aikaa, että täällä Suomessa lisääntynyt valo antaa meille energiaa pohtia omaa elämäämme ja hyvinvointiamme. Kevät on oikeastaan siis aika hyvää aikaa alkaa pohtia myös mahdollista elämäntapamuutosta.

Mistä lähteä liikkeelle?

Elämäntapamuutoksen kulmakivet ovat : sisäinen motivaatio, omien arvojen mukaan toimiminen, ajanhallinta, kehotietoisuus, onnellisuus, ravinto- ja liikuntatottumukset.

Lähtökohtaisesti tärkeintä elämäntapojen muuttamisessa on pohtia omaa motiiviaan siihen. Ilman omaa sisäistä motivaatiota elämäntapojen muuttaminen tuntuu raskaalta, työläältä ja jää usein kesken. Jotta sinun olisi mahdollista päästä pysyviin lopputuloksiin ja nauttia muutoksesta, on halu muutokseen tultava sinulta itseltäsi.

Sisäinen motivaatio on parhaimmillaan vapaaehtoisuutta sekä kyvykkyyttä. Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan vapaaehtoista osallistumista johonkin asiaan. Se ei ole vapautta, vaan vapaaehtoisuus tarvitsee parikseen polttoaineen, jolla asia aloitetaan. Kyvykkyydellä tarkoitetaan taas sitä, että olet siinä asiassa hyvä mitä teet. Eli siis, kun teet jotain vapaaehtoisesti ja koet olevasi siinä hyvä jatkat valitsemallasi tiellä todennäköisemmin kuin tilanteessa, jossa valmentaja tai lääkäri on määrännyt sinut tietylle polulle, josta et nauti. Uskokaa tai älkää, elämäntapamuutos voi olla, tai sen pitää olla ennemmin nautinto kuin pakkopulla.

Tämän vuoksi on tärkeää, että itse siis haluat sitä.

Toinen tärkeä asia on, että huomioit missä elämäntilanteessa ja millä aikataululla elämäntapamuutosta havittelet. Suurin este, jonka voit itsellesi asettaa, on kasata liikaa paineita elämäntapamuutoksesta tai elämästä yleensä.

Elämäntapamuutos voi olla monen vuoden hanke, joka maksaa itsensä takaisin. Onnistuessaan se kasvattaa itsetuntoasi ja elämäniloasi, parantaa ihmissuhteitasi ja sitoutumista työhön, lisää liikunnan iloasi ja parantaa roppakaupalla hyvinvointiasi. Hieman eri tavalla kuin laihduttamalla viisi kiloa. Ja koska elämäntapamuutos ei tapahdu yhdessä yössä, tulet samalla harjoittaneeksi myös kärsivällisyyttäsi.

Älä laihduta, tunne arvosi ja kehosi. 

Suuri osa meistä naisista kuluttaa miltei koko elämänsä jollakin dieetillä. Itse käytin kymmenen vuotta elämästäni jatkuvaan painon tarkkailuun ja laihduttamiseen. En ollut missään vaiheessa tyytyväinen itseeni. Ensimmäisen lapseni syntymän jälkeen laihdutus sai loppua ja erilainen elämä alkaa.

Laihduttaminen ja painon kontrollointi eivät voi olla hyvän elämän tae. Siis jatkuva sellainen. Elämäsi on jotain paljon enemmän kuin laihdutusprojekti!

Painon pudottaminen voi liittyä elämäntapamuutokseen hyvinkin keskeisellä tavalla, mutta itse en suosittele laittamaan sitä ainoaksi tavoitteeksi. Kun olet sisäisesti motivoitunut (siis ylipäätään elämään), ymmärrät terveellisen ruokavalion perusteet ja löydät itsellesi liikunnan ilon, pääset tilaan, jolloin sinun ei tarvitse miettiä laihduttamista. Kyllä, tämä vaihe vie aikaa, mutta on sen arvoista.

Paino saattaa pudota itsestään siinä samalla, kun sinä muutut onnellisemmaksi. Ja tämä onnellisuus ei siis johdu vaakalukemasta, vaan hyvästä olosta, joka kumpuaa sisältä päin.

Omat arvot ohjaavat toimintaasi. Jos ohjaudut sisäisesti omien arvojesi mukaisesti, on ajanhallintakin helpompaa. Sinusta tuntuu siltä, että teet ajallasi sinulle mielekkäitä asioita. Omaa elämää onkin hyvä peilata omiin arvoihin. Tukevatko nämä kaksi toisiaan vai eivät?

Oman kehon tunteminen edistää elämäntapamuutoksen onnistumista. Kun maltat kuunnella mitä kehollasi on sanottavana, muutut viisaammaksi ja alat tunnistaa omat tarpeesi. Kehon ravitseminen ja helliminen edesauttavat kehon kuuntelun taitoa. Kun kehosi voi hyvin, siis oikeasti voi hyvin, mielesi voi paremmin.

Kuinka voin oikeasti onnistua?

Onnistumismahdollisuutesi kasvavat huomattavasti, kun muistat nämä kuusi asiaa.

  1. Älä laihduta
  2. Kuuntele omaa kehoasi
  3. Älä vertaa itseäsi muihin negatiivisella tavalla
  4. Anna muutokselle aikaa
  5. Tunne itsesi ja toimi omien arvojesi mukaan
  6. Pyydä apua ja tukea tarvittaessa, aina ei tarvitse onnistua yksin

Kauniin elämän koulu goes LadyLine

Elämäntapamuutos - Hyvinvointivalmennus

Elämäntapamuutos ei tarkoita itsensä rankaisemista suklaapatukasta tai hampaat irvessä vääntäytymistä lenkkipoluille. Se tarkoittaa liikunnasta nauttimista, sisäisen motivaation löytymistä, henkisen hyvinvoinnin korostamista sekä ravitsevaa, mutta herkullista ruokavaliota.

Muista! Vain sinä voit tehdä muutoksen ja vain sinä voit nauttia omasta elämästäsi. Nosta siis elämänlaatusi rimaa ja päätä aloittaa tänään. Minä olen mukanasi!

Ilmoittaudu mukaan 3.5. starttaavalle Pysyvän elämäntapamuutoksen luentosarjalle! Elämäntapamuutoksessa mukana LadyLine Seinäjoki ja Kauniin elämän koulu. Tiedossa hyvää fiilistä, oivalluksia, ihmettelyä ja uusia näkökulmia elämäntapamuutokseen!

Linkki ilmoittautumiseen alla. Ole nopea, ennakkoon ilmoittautujat saavat 30 % alennuksen, jahuu!

Elämäntapamuutoksessasi mukana!

// Lotta Lahti

Pysyvä elämäntapamuutos – Hyvinvointiluennot

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3

Älä valita, voit valita – Kohti positiivisempaa elämänasennetta!

Valitus on saanut Suomessa suosiota, jo niin paljon, että se inspiroi sketsihahmo Aina Inkeri Ankeisen valittamaan tiensä ihmisten sydämiin! On toki tervettä, että nauramme itsellemme! Mikäpä sen hauskempaa kun itseironia? Positiivisuus tietenkään ei tule kaikille ihmisille luonnostaan ja suhtaudumme elämässä asioihin eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kehittää itseämme. Jokaiselle meistä on annettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme.

Olisiko elämänlaatumme parempi, jos tietoisesti harjoittelisimme positiivisuutta osana omaa arkea? Positiivinen asenne ja siitä syntyvä elämänlaadun paraneminen eivät synny hetkessä, mutta ensimmäinen askel vie aina kohti seuraavaa. Ihana Wellness ja Kauniin elämän koulu haluavat auttaa teidät alkuun. Haastamme teidät kaikki mukaan ottamaan ensimmäisen askeleen yhdessä kanssamme 1.4.2017 starttaavien Valitusvapaiden viikkojen merkeissä!

Suuntaa huomiosi positiivisuuteen

Valittamisella tässä viittaan siihen päivittäiseen marinaan, jossa meitä ottaa päähän niinkin tärkeät asiat kuin kylmä aamukahvi tai sateinen sää. Nämä ovat asioita, jotka eivät valittamalla parane. Elämässä tapahtuu myös vakavia asioita, joista täytyy saada puhua ja purkautua. Mutta nämä asiat usein tunnistaa arkimarmatuksen joukosta.

Positiivisuuteenkin liittyen pätee sääntö: ne asiat, joihin kiinnitämme huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässämme. Jos siis valitsemme tien, jossa valitamme elämässä pienistä asioista, elämämme pyörii negatiivisten asioiden ympärillä. Tämä aiheuttaa sen, että meillä on koko ajan epämukava olo. Meistä tuntuu, kuin elämämme olisi huonoa ja epäoikeudenmukaista. Mitä jos muuttaisimme tottumuksiamme ja omaa suhtautumistamme asioihin?

Kun tietoisesti lopetamme turhasta valittamisen, vapautuu meille aikaa ajatella positiivisia ajatuksia. Meillä on aikaa puhua kaikista niistä elämän hyvistä asioista, jotka muuten jäisivät valituksen jalkoihin.

Positiivisuutta voi ja kannattaa harjoitella

Positiivisuus on luonnonvara, joka on meille kaikille täysin ilmaista ja sekin (kuten rakkaus) lisääntyy käytettäessä. Positiivisuus ei siis maksa mitään, mutta sen arvo hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Jos tietoisesti harjoittelemme positiivisempaa suhtautumista elämään, voi olla, että oivallamme jotain mullistavaa. Muutos lähtee vain meistä itsestämme. Ei naapurin Pirkosta ja siitä kuinka hän ei tervehtinyt postilaatikolla.

Vaikka evoluutio on muovannut ihmisen ajattelusta selviytymisen kannalta negatiivisiin asioihin keskittyvän olennon (kyllä, luolamiehetkin olivat jo Ankeisia), ei se enää kehittyneessä yhteiskunnassa ole merkityksellistä. Ennen oli tärkeämpää huomata hyökkäävä peto, kuin kaunis auringonlasku. Nykyään saamme kokemukseni mukaan nauttia auringonlaskusta ilman, että karhu tai susi yllättää meidät iltalenkillä. Meidän ei enää tarvitse selviytymisen vuoksi keskittyä kaikkeen negatiiviseen, kuten esi-isämme.

Mitä enemmän kiinnitämme huomiota näihin negatiivisiin asioihin, sen taitavammaksi tulemme ne huomaamaan. Onneksi tämä pätee myös positiivisiin asioihin. Kun tunnemme itsemme ja tapamme reagoida, on meidän helpompi muuttaa omia ajatusmallejamme.

Positiivisuus vie kohti onnellisuutta

Koska moni toivoo elämäänsä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, on viisasta huomata oman ajattelun merkitys näihin asioihin. Onnellisuutta ja tyytyväisyyttä ei kukaan muu voi sinulle antaa. Ei edes naapurin Pirkko tervehtimällä postilaatikolla. Ne syntyvät omasta suhtautumisestasi elämään.

Näinkin sen voisi sanoa. “Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voimme itse hallita, on oma asenteemme maailmaa kohtaan. Omaa asennetta pitää kuitenkin harjoittaa, jotta se toimisi eduksesi. Kiitollisuutta voi myös harjoittaa. Vaatii toki mielenlujuutta ajatella, että vastoinkäymisistä opimme ja viisastumme. Voimme itse joko antautua valittamiselle tai valita toisin.

Voimme siis omalta osalta valita haluammeko olla Aina Inkeri Ankeisia vai parhaita versioita itsestämme? Kumpi sinä haluat olla? Lähde mukaan Ihana Wellness -hyvinvointiyhteisön ja Kauniin elämän koulu-hyvinvointivalmennuksen järjestämään Valitusvapaat viikot- tempaukseen, jossa pääpaino on positiivisessa elämänasenteessa ja siihen liittyvissä arjen pienissä teoissa! Tempaus löytyy Facebookista nimellä Valitusvapaat viikot ja starttaa 1.4.2017. Liity iloiseen joukkoomme ja lataa ilmaiset itsetuntemus, kiitollisuus ja positiivisuus-harjoitukset täältä Valitusvapaat viikot – ladattavat harjoitukset – Ihana Wellness !

Älä valita, voit valita! 🙂

// Lotta Lahti

Ja elin onnellisena elämäni loppuun saakka

Onnellisuus. Olotila, joka on monien TO DO -listalla. Onnellisuus on asia, joka on vaikeasti määriteltävissä ja monesti hetkellistä. Hetkellisyydellä tarkoitetaan, että onnellisuuteen vaikuttavat elämään sisältyvät tunteet. Nämä tunteet voivat olla pääsääntöisesti myönteisiä; ilo, hauskuus, toiveikkuus, rauha, innostus, inspiraatio, ihailu, ylpeys, kiitollisuus, rakkaus tai sitten kielteisiä; kateus, viha, pelko, tyytymättömyys, mustasukkaisuus, kiittämättömyys, toivottomuus. Onnellisuus ei myöskään tarkoita, ettet koskaan kokisi vihaa, ärtymystä, väsymystä tai pelkoa. Nämä kuuluvat elämään, siinä missä ilo, rakkaus ja kiitollisuus.

On kuitenkin merkittävää, mitkä tunteet saavat meissä vallan.  Siinä vaiheessa, kun ihmisen perustarpeet ovat turvattuja, onnellisuus on enemmän lähtöisin jokaisesta meistä itsestä, kun mistään ulkopuolisista vaikuttajista. Tämä on onneksi vain huojentava asia! Nyt tiedämme, että voimme itse ratkaisevasti ja aktiivisesti vaikuttaa kokemaamme onnellisuuteen. Onnellisuutemme on siis oma tapamme ajatella, toimia ja uskoa.

Onnellisuuden tunteella on suora vaikutus kokemaamme hyvinvointiin. Onnellinen ihminen voi omasta mielestään hyvin, vaikka ulkopuoliselle hänen elämänsä ei näyttäytyisikään kovin kummoisena. Onnellisuus ja hyvinvointihan ovat subjektiivisia kokemuksia eikä niitä voi määritellä vain yhteiskunnan tai maailmanlaajuisten ihanteiden mukaan. Vuonna 2017 kehittyneissä maissa suurimmalla osalla meistä on oikeus olla onnellinen ja monesti kuulee sanonnan ”Kunhan olet onnellinen”. Me voimme täällä pitkälle itse valita oman onnemme, ystävämme, koulutuksemme, asuinpaikkamme ja puolisomme. Tämä on edistystä. Sata vuotta sitten naisilla ei ollut oikeutta äänestää tai käydä koulua, saati valita omaa puolisoaan tai määrätä omasta kehostaan.

Vapaus voi tuoda tullessaan myös kahleen.  Ongelma ilmenee siinä vaiheessa, kun onnellisuudesta tulee pakonomaista. Osaanko valita oikein? ”Jos avaan tuon oven, toinen ovi sulkeutuu.” Niin sulkeutuukin, mutta entä sitten?

Otammeko nykyään liikaa paineita onnellisuudesta? Onko siitä tullut elämämme itseisarvo? Jos etsimme koko elämämme onnellisuutta, on hyvin todennäköistä, että emme koskaan löydä sitä. Onnellisuus on asia, joka on aina kaksi askelta edellä. Tällöin saatamme suruksemme vasta kuolinvuoteella huomata, että elämämme matka olikin paljon tärkeämpi kuin päämäärä. Onnellisuuden resepti on yksinkertainen. Onnellinen ihminen on sellainen, joka saa tehdä päivittäin asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Eli tehdä asioita joista pitää.

”Onnellisuus ei synny siitä, mitä sinulla on. Se syntyy siitä mitä teet joka päivä.” Frank Martela

On kuitenkin olennaista huomioida nämä asiat ja tiedostaa ne arjessa. Kun avaat aistisi hetkeen, lupaan, että koet onnellisuuden tunteen useammin kuin arjessa, jossa paahdat menemään aina miettien joko eilisen parkkisakkoa tai huomisen vanhempainiltaa.

Onnellisuus ei välttämättä ole sidottu rahaan. Raha tuo helpotusta elämään, materiaalista turvaa ja on välttämätöntä elämää varten. Raha on kuitenkin vain väline. Raha on arvokysymys. Mitä asioita pidän tärkeinä? Ovatko minulle tärkeitä iso koti, uusi laukku ja sata tuhatta euroa pankissa? Jos ovat, rahalla voi olla suurempi merkitys koettuun onnellisuuteen. Tämä on kuitenkin valitettavan lyhytnäköinen tie onneen. Toisen silmissä köyhä ihminen voi myös olla onnellinen. Jos ihmisellä on rahaa riittävään elintasoon, ei raha tutkitusti lisää onnellisuutta. Onnellisuuden tunteeseen vaikuttaa olennaisesti se, mihin suuntaat huomiosi ja mitä asioita pidät arvossa.

Tulee aina olemaan asioita, joita emme voi saada. Esimerkiksi itse en voi enää koskaan kokea vapautta ja kepeyttä, joka minulla oli ennen perheen perustamista. Menee vielä vuosia ennen kuin minulla on omasta mielestäni riittävästi aikaa vain itselleni, riittävästi aikaa levätä ja palautua. Minulla ei ole ylimääräistä rahaa tai hyväpalkkaista työpaikkaa, mutta minulla on perhe. Koen olevani onnekas, kun saan olla äiti ja vaimo.

On siis meistä itsestä kiinni miltä kantilta elämäämme katsomme. Keskitymmekö siihen mitä meillä ei ole, vai siihen mitä meillä on? Ne asiat joihin kiinnitämme huomioita kasvavat ja lisääntyvät. On siis itsestämme kiinni, keskitymmekö elämässämme hyvään vai huonoon.

Oman elämäni yksi onnellisimmista hetkistä on ollut esikoiseni syntymä. Se kesti 24 tuntia, sattui enemmän kuin mikään muu aikaisemmin kokeneeni asia, tikkejä laitettiin ainakin parikymmentä ja inhosin sairaaloita yli kaiken. Olin kuitenkin onnekas, koska sain lopulta puserrettua ulos terveen tyttölapsen. Olin fyysisesti aivan loppu, mutta olin onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Muistan kun lääkehuuruissani katsoin miestäni, joka piteli tätä pientä ihmettä ja ajattelin, etten voi ansaita näin suurta onnea.

Muistutan teitä nyt. Jokainen meistä ansaitsee! Oli syy onnen tunteeseen sitten äidiksi tuleminen, rakastuminen, mielekkäiden asioiden lisääminen arkeen tai vain havahtuminen siihen, kuinka ihanaa elämä sittenkin on. Kuten jo aikaisemmin sanoin, onnellisuudella on hetkellisiä piirteitä, mutta myös pysyvää onnellisuuden tunnetta voi harjoitella. Onnelliseksi minut tekee tällä hetkellä hyvin nukuttu yö, aamupuuro ja sisäisen motivaation löytäminen.

Jos et ole onnellinen, voit miettiä mistä se johtuu. Onko jollain elämäsi alueella asia joka vaivaa sinua? Puuttuuko elämästäsi se sinulle tärkeä asia? Tuntuuko sinusta, että et saa elämältäsi mitään irti? Onhan sinulla tavoitteita, jotka olet asettanut vain itsesi vuoksi? Vai onko elämässäsi jo kaikkea, mutta koet, että on vaikeaa olla läsnä arjen hyvissä hetkissä?

Jokainen meistä ansaitsee olla onnellinen, sanan todellisessa merkityksessä. Jokainen ansaitsee tuntea olonsa onnelliseksi. Joskus vain tarvitsemme muiden apua avataksemme silmämme. Tähän kannattaa panostaa, jotta alamme ymmärtää matkan olevan se pääasia elämässä. Kysymys kuuluu; Mikä sinusta tekee onnellisen?

Onnellista arkea kaikille!

// Lotta Lahti