Rakasta itseäsi – älä syö tunteitasi

Kuulin joskus viisaan lauseen; ”Jos ruoka on psyykkisen nälkäsi ravintoa, et tule koskaan kylläiseksi”.

Tarkoittaen sitä, että tunnesyöminen ei ole nälän (vatsasi kurnii) tyydyttämistä, vaan tunne-elämän tarpeiden paikkaamista. Tekohengitystä pahalle ololle. Ja vielä sellaista tekohengitystä, joka ei pitkällä tähtäimellä paranna, vaan pahentaa tilannetta. Tunnesyömisellä haetaan ehkä hetken hurmaa tai se voi olla jopa sairaanomainen rankaisukeino itselle.

Jokainen meistä tunnesyö joskus. Itse tunnistan tämän silloin, kun päivässäni on syystä tai toisesta jännittävä tai ahdistava tilanne (negatiivinen tunne). Ajattelen

”Nyt minä mokaan!”

”Tein varmasti virheen töissä!”

”En saa asioita järjestymään!”

Tällöin lopetan syömisen kokonaan. Kun jännitys lopulta laukeaa, mieleni tekee syödä helpotukseen (positiivinen tunne)! Hullunkurista, mutta täyttä totta.

Katarina Meskasen uusi teos – Pysäytä tunnesyöminen käsittelee vanhaa tuttavaamme tunnesyömistä psykologin näkökulmasta. ”Jes!”- ajattelen minä ja jatkan lukemista! Tällä kertaa ei puhuta terveellisistä resepteistä, vaan siitä, miten tunteet vaikuttavat toimintaasi. Millaisia tapoja sinulla on ruoan ympärille muodostunut. Ja siitä, että juuri sinä olet oikeasti ihana tyyppi! Ja ansaitset huomata sen myös itse.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka - elämäntapamuutos

Mitä on tunnesyöminen?

No milloin tunnesyömisestä tulee ongelma? Itse ajattelen niin kuin kaikissa muissakin ilmiöissä – Silloin kun se alkaa haittaamaan elämääsi. Eli silloin kun se jollain tavalla rajoittaa, kuormittaa tai aiheuttaa kärsimystä.

Vaikka tunnesyöminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ilmiö, se on yksinkertaisesti syömistä tunteisiin. Tunne laukaisee meissä tarpeen syödä. Ovat tunteet sitten negatiivisia tai positiivisia.

Meskasen mukaan syöminen lisää mielihyvää, joten kun syömme tyytyväisyyteen tai esimerkiksi minun kohdallani helpotukseen, pyrimme lisäämään tunteen intensiteettiä voimistamalla mielihyvän kehollista ja psykologista kokemusta. Haluamme siis kokea tunnetta enemmän ja syvemmin.

Kun taas syömme negatiivisiin tunteisiin, kuten suruun, pyrimme joko hoitamaan surua ruoalla, tai välttämään itse tunnetta eli suremista. Ruoka toimii ikäänkuin lääkkeenä, joka tylpistää negatiivisia tunteita ja siirtää ajatuksiamme muualle. Hetkellisesti.

Kehitä tunne- ja tietoisuustaitojasi!

Koska tunteitaan ei voi syödä pois, on otettava käyttöön jokin toinen keino. Itse olen Meskasen kanssa täysin samoilla linjoilla, kun neuvon sinua kehittämään niin tunnetaitojasi, kuin tietoisuustaitojasi. Kyllä, ne voivat auttaa. Tunteet ovat meissä niin järisyttävän merkittäviä toimintaamme ohjaavia kaasujalkojen ja rattien yhdistelmiä, että on vaarallista olla ymmärtämättä miltä meistä tuntuu. Se olisi sama, kuin ajaisit autoa, niin että joku toinen säätelee elämäsi vauhdin ja suunnan.

Tietoisuustaidot taas liittyvät läsnäoloon, mutta myös kehollisuuteen. Siihen, että sinä kehität myös kehotietoisuuttasi. Miltä kehossa tuntuu? Miltä minusta tuntuu olla omassa kehossani. Tietoisuus (mieli) ja keho eivät ole kaksi erillistä vaan yksi yhdeksi sulautunut kokonaisuus. Toinen vaikuttaa aina toiseen. Kehotietoisuuden vahvistaminen auttaa myös nälkä-kylläisyysasteiden tunnistamisessa. Milloin minulla on nälkä? Milloin oloni on mukavan kylläinen? Miltä nämä asiat kehossani tuntuvat? Mitä minun oikeastaan tekee mieli syödä? Mitä kehoni tarvitsee? Entä mieleni?

Tietousuustaitojen kehittäminen on myös oman toiminnan tarkastelua. Monesti tunnesyöminen ja vääristyneet toimintamallit ruoan ympärillä ovat osaksi tiedostamatonta toimintaa. Toimintaa autopilotilla. Tämän vuoksi oman toiminnan tarkastelu ja tämän hetken tarkastelu auttavat autopilotin uudelleenohjelmoinnissa. Kuinka minä toimin?

Hengitys taas on nopein ja yksinkertaisin tie tähän hetkeen, eli läsnäoloon. Nopein tie pysähtymiseen. Hengityksellä on monia muitakin hyödyllisiä ominaisuuksia. Lyhyesti sanottuna, hengityksen harjoittelu ja hengitykseen keskittyminen (uloshengityksen pidentäminen) auttavat rentoutumaan ja aktivoivat parasympaattista hermostoa. Tämä edesauttaa rentoutumista ja palautumista. Tämä vähentää stressiä ja ahdistusta, eli vähentää myös tunnesyömisestä koituvaa kärsimystä.

Suhde ruokaan

Pelkkä puhdas tunteiden ja tietousuustaitojen kanssa työskentely kuitenkaan harvoin riittää. Meskasen mukaan on järkevää tarkastella mitä kaikkea omalla kohdalla syömiseen ja ruokaan liittyy. Tunnistatko jojo-laihduttamista, nälkäkuureja, viha-rakkaussuhdetta tai järjettömiä syömissääntöjä? On haastavaa lähteä tunnetyöskentelyn aallokkoon, jos keho on ihan sekaisin nälästä.

Jotta tunnesyömiseen päästäisiin käsiksi on hyvä pysähtyä tietoisesti tarkastelemaan mitä kaikkea sinun ruokailutottumuksiisi liittyy? Suoritatko syömistäsi? Panttaatko syömisiäsi? Mietitkö koko ajan ruokaa, syömistä tai syömättömyyttä? Kuuluuko elämääsi kalorikauppaa liikunnan ja syömisen välillä?

Asioita kannattaa pohtia silloin, kun haluaa lähteä purkamaan vanhoja tottumuksia ruoan ympärillä. Lähteä rohkeasti purkamaan näitä tottumuksia. Jos olet laihduttanut koko elämäsi, voisitko ajatella toisenlaista tapaa elää? Jos tällä hetkellä ruoka säätelee miten elät elämääsi, voisitko kääntää roolit takaisin toisinpäin? Ruoka takaisin rengiksi ja sinä isännäksi.

Uskalla kokeilla. Uskalla hakea apua. Uskalla kokeilla miltä tuntuu, kun päästät irti tästä elämääsi hallitsevasta elementistä. En väitä, että se on helppoa. Mutta uskallan väittää, että sitä kannattaa kokeilla.

hyvinvointiblogi - tunnesyöminen

Höllää otetta

Olen aikaisemmin kertonut blogissa avoimesti omista möröistä syömiseen ja ruokaan liittyen. Syömishäiriöstä ja itsetunto-ongelmista. Täältä voit lukea aiheesta lisää. Itse tiedän, että minussa elää koko elämäni loppuun saakka se syömishäiriöinen tyttö, josta aloin aikuisiällä pitää huolta. Tiedän, että tyttö on nyt ihan ok, koska huolehdin siitä. Koska olen hyväksynyt, että se on osa minua.

Puhun blogissa paljon myös terveellisestä syömisestä, mutta haluan korostaa, että terveelliseen syömiseen kuuluvat kaikenlaiset ruoat. Myös ne ”epäterveelliset”. Salliva suhtautuminen ruokaan on äärimmäisen tärkeää tasapainon kannalta. Ruoka on niin paljon muutakin kuin kehon ravintoa. Se on yhdessäoloa, makunautintoja, harrastuneisuutta, iso osa kulttuuria ja paljon muuta. On siis sääli, jos tämä osa ruoasta jää kokematta sen vuoksi, kun omat säännöt kieltävät sen.

Aina ei ole tärkeintä ymmärtää mitä syö, vaan miksi syö.

Pysäytä tunnesyöminen -kirja sisältää monia harjoituksia, niin tunne- kuin tietoisuustaitojen harjoitteluun (suosittelen harjoittelemaan) kuin toimintamallien muuttamiseen (suosittelen tutustumaan). Lisäksi kirjassa kannustetaan elämään oman näköistä elämää ja korostetaan, että esimerkiksi onnellisuus on hyvän elämän sivutuote, ei päämäärä. Nämä on tärkeitä asioita muistaa, kamppailet sitten tunnesyömisen kanssa tai et.

hyvinvointiblogi

 

Rakasta itseäsi

Ja lopuksi vielä se kaikkein tärkein asia. Eli se, mitä ajattelet itsestäsi. Kuinka kohtelet itseäsi. Loppujen lopuksi moni asia elämässä nivoutuu sen ympärille, kuinka paljon arvostamme itseämme. Kuinka paljon rakastamme itseämme. Kuinka hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme. Vahvuuksineen heikkouksineen päivineen.

Neuvon siis sinua tämän verran. Ja jos et mitään muuta muista, muista tämä. Opettele kohtelemaan itseäsi niin kuin paras ystäväsi. Olisit ymmärtäväinen ja kannustava. Näkisit itsessäsi parhaat puolet. Antaisit anteeksi ja ymmärtäisit virheet. Toivoisit itsellesi vain parasta.

 

Älä siis syö tunteitasi, vaan opi rakastamaan itseäsi. Sinä takuulla riität. Just sellaisena kuin olet.

Erittäin rakkain terveisin juuri sinulle, Lotta Lahti

 

 

Minä uskon sinuun

En allekirjoita sanontaa ”Jahtaa unelmiasi”. Unelmat voivat olla vain unelmia, joita ei lähdetä koskaan tavoittelemaan. Tai sitten unelmat ovat tavoitteita, joiden eteen pitää tehdä työtä. Joka tapauksessa sana jahtaaminen johtaa harhaan. Jos koko elämämme ydin on pakonomainen unelmien jahtaaminen, tulee elämästämme kilpajuoksu meidän ja unelmiemme välillä.

Välillä elämässä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja ihastelemaan sen ihanuutta. Ehkä voimme muuttaa kilpajuoksun rauhalliseksi elämän mittaiseksi matkaksi, jossa matka on päämäärää tärkeämpi. Jossa saavutamme (niin väli- kuin päätavoitteet) tavoitteemme, mutta muistamme myös nauttia onnistumisesta. Emme ole koskaan valmiita ja hyvä niin. Keskeneräisyyttäkin on hyvä oppia sietämään. Elämässä pitää kehittyä, hyvinvointia kannattaa tavoitella ja ihmisenä kasvaa.

Kehitys ei ole sama asia kuin kasvaminen. Kasvu tapahtuu aina ylöspäin. Aina eteenpäin. Kehitys on sellaista, että menemme välillä takapakkia ja pää edellä rotkoon. Sitten jatkuu matka taas kohti korkeuksia ja pikku hiljaa kommellusten ja onnistumisien kautta kehitymme ihmisenä. Vuosi kerrallaan. Päivä kerrallaan. Tunti kerrallaan. Minuutti kerrallaan. Pikku hiljaa, pienin ja suurin askelin.

Älä turmele sitä mitä sinulla on, haluamalla sitä mitä ei ole; ja muista, että mitä sinulla nyt on, oli kerran niiden asioiden joukossa, joista vain uneksit. — Epikuros

Minä en kuitenkaan ole Sinun asiantuntijasi, se olet sinä itse. Kaikilla ei ole aina samanlaiset lähtökohdat muutokseen.  Kuitenkin meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan polkuumme.

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Jokainen meistä ansaitsee voida paremmin. Joillakin tavoite voi olla pysähtyminen ja oman tien valaiseminen, toisella se voi olla realistisempien odotusten löytäminen omaan elämään, kolmannella itsearvostuksen ja itseluottamuksen rakentaminen.

Monikaan meistä ei ajattele ”Mitä me tarvitsemme” koska maailma työntää ajatteluamme suuntaan ”Mitä me haluamme”.  Tai pahimmassa tapauksessa ”Mitä muut meiltä haluavat”. Tämä vääristää elämän suuntaa, emmekä osaa tavoitella asioita, joita oikeasti tarvitsemme.

Mieti itseäsi viiden vuoden päähän. Millaisen neuvon se ihminen haluaisi sinulle nyt antaa?

Elämäntapamuutos

Jokaisella on ne omat kompastuskivet ja vahvuudet. Minun tehtäväni on selvittää ne yhdessä kanssasi ja tuoda vahvuuksien avulla sinua eteenpäin. Näen elämäntapamuutoksessa tärkeimpänä elementtinä arvomaailman tarkistamisen. Ennen kun voi saada pysyviä tuloksia, on huolehdittava siitä, että terveys on arvomaailmassa ennen autoa. Sinun on tehtävä päätös, että haluat voida hyvin.

Kun oikea motivaatiotaso on saavutettu, täytyy ymmärtää, että elämäntapamuutos vaatii panostusta. Eli se vaatii aikaa. Hyvinvoinnin edistämiselle ja uusien tapojen omaksumiselle on annettava aikaa.

Joillekin omaksuminen on helpompaa, toisille vaikeampaa. Jokaisella on siihen oikeus. Jokaisella on oikeus voida hyvin. Kun saavutat ymmärryksen ja olet tarkistanut oman arvosi suhteessa toimintaasi, on perusta muutokselle hyvä. Vankan perustan päälle voi rakentaa hyvinvointia. Pelkkien ajattelumallien muuttaminen ei tuo muutosta. Pelkän toiminnan muuttaminen ei tuo muutosta. Pysyvä muutos saavutetaan kun muutamme sekä ajattelumallejamme, että toimintaamme.

Keho – viisas, mutta monelle niin vieras

Kehotietoisuus ja yhteys omaan itseen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Ohjaudumme tänä päivänä pitkälti ulkoisten ärsykkeiden ajamana ja ärsykkeitä tulvii joka puolelta. On tärkeää oppia sulkemaan aistikanavat ja keskittymään vain hetkeen. Tai keskittyä vain aisteihin.

Kun opimme kuuntelemaan kehoamme, myös mielemme rauhoittuu. Tehokas konkreettinen keino sulkea tietotulva, on itselle mielekäs tekeminen. Kun löydät sen oman tavan rentoutua, muista varata sille arjessa aikaa.

 

Ravinto on iso osa hyvinvointia

Ravinto on toinen tehokas tie tietoisen elämän ruokkimiseen tai sen kadottamiseen. Kun ruokimme itseämme huonolla ruoalla ja turrutamme mielemme ahmimisella, ajaudumme yhä vain kauemmaksi itsestämme. Emme kohtaa itseämme ja sitä mitä tarvitsemme. Tietoisuutta voi harjoittaa monella tavalla ja se auttaa myös oikeanlaisten ravintotottumusten omaksumisessa, stressinhallinnassa ja sillä on vaikutusta myös unenlaatuun ja onnellisuuteen.

Ravinto on iso osa hyvinvointia. Ruokailu, ravinto ja ruoka ovat tiukasti sidoksissa niin fyysiseen hyvinvointiimme, mutta myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Ravinto vaikuttaa osaltaan psyykkiseen hyvinvointiimme ja psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa siihen mitä syömme. Mielestäni tärkeimpiä asioita kokonaisvaltaista ravintokäyttäytymistä ajatellen on se, kuinka suhtaudumme ruokaan. Millaisia ajatuksia ruoka, syöminen ja ravinto meissä herättävät? Arvostammeko ruokaa? Näkyykö se meidän toiminnassamme? Lisäksi on olennaista huomioida ruoan herättämät tunteet.

Suhde ruokaan on ihannetilanteessa mutkaton. Meillä ei silloin ole viha-rakkaussuhdetta ruokaan, emmekä koe syömisestä syyllisyyttä. Emme turruta tunteitamme syömisellä tai yritä hallita sillä sisäistä kaaostamme. Ruoka ja syöminen ovat hyviä renkiä, ne pitävät meidät liikkeellä, tarjoavat mahdollisuuden yhdessäoloon ja nautintoon ja parhaassa tapauksessa edistävät terveyttämme. Ruoka on kuitenkin huono isäntä.

Siinä vaiheessa, kun ruoka ja syöminen alkavat hallita sinua, on tärkeää herätä. Ravinto ei ole vankila. Hyvinvointi ei ole uskonto. Ne ovat luonnollinen osa sinua.

Hyvinvointi on luonnollinen osa elämää

Haluan näyttää, että hyvinvointi ei tasapainon löydyttyä vie sinulta aikaa, eikä voimavaroja. Harjoittelujakso vaan vaatii sinulta sitoutumista. Kun löydät sen oman tien hyvinvointiin, ne asiat jotka ennen tuntuivat työläiltä, tuntuvat nyt välttämättömiltä osilta sinun arkeasi. Hyvinvoinnista on tullut osa sinua. Näen perheenäitinä omaksi tehtäväkseni näyttää esimerkkiä myös lapsilleni. Lapsena opitut tavat on helpompi säilyttää aikuisuudessakin.

Vaikka aika on välillä tiukassa, hyvästä ravinnosta en tingi. Se on arvomaailmassa korkealla. Jos syön huonosti, heijastuu se heti myös muille elämänalueille; liikkumiseen, kehon oloon, henkiseen hyvinvointiin sekä uneen. Välillä elämässä kuitenkin juhlitaan ja herkutellaan, vaikka perunalastuilla tai ihan perinteisesti kermakakulla. Entä sitten?

Ihannetilanteeseen olet päässyt silloin kun mielesi tekee väsyneenä ennemmin aurinkoista energiasmoothieta kun pullapitkoa. Omia mieltymyksiä voi muuttaa, omaa toimintamalliaan voi muuttaa. Jos tahtoo.

Loppujen lopuksi terveellinen ruoka on vain osa elämää. Jos siitä tulee hyvän elämän ja hyvinvoinnin ainut mittari, ollaan menty liian pitkälle, jossa onnellisuus mitataan jääkaapilla. Parhaimmillaanhan terveellinen, ravinteikas ja värikäs ruoka tukevat ihmisen toimintakykyä ja ovat osa sitä ihan hyvää elämää.

Lotta Lahti

Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3

Ihminen on laumaeläin – muiden mielipiteillä on merkitystä, myös aikuisena

Mitähän tuo ihminen minusta nyt ajattelee? Sanoin ihan väärin! Onko profiilikuvani ihan ruma? Olenko muiden mielestä tylsä, epäluotettava, itsekäs tai laiska?

Miksi muiden mielipiteillä on meille niin paljon merkitystä?

Ihminen on sosiaalinen olento

Jo lapsena meille opetetaan, ettei muiden puheista tai mielipiteistä tule välittää. Silti olemme vielä aikuisina erittäin alttiita muiden mielipiteille. Epävarmuuden tunne on meille kaikille tuttu.

Maslown mukaan ihmisen perustarpeita ovat yhteenkuuluvuus ja arvonanto (muita, fysiologiset tarpeet, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen). On luonnollista, että haluamme kokea kuuluvamme johonkin ryhmään ja kaipaamme toistemme arvonantoa. Tarpeet ovat peräisin esi-isiltämme, jotka metsänpetoja vastaan taistellessaan tarvitsivat ryhmää suojakseen ja tunnustusta uroteoilleen.

Nykyään yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeet ilmenevät päivittäisessä elämässä. Ensinnäkin me kaipaamme itsellemme ryhmää. Jotakin porukaa, johon kuulumme. Se voi olla perhe, työpaikka, luokka, joukkue tai jokin muu ryhmä. Ilman ryhmää olo on yksinäinen.

Ryhmän lisäksi kaipaamme kanssaeläjiltämme arvostusta. Haluamme saada kehuja hyvin tehdystä työstä, peukkuja Facebookissa hauskasta päivityksestä, palkintoja urheilusuorituksista sekä huomiota uudesta hiusväristä. Muiden mielipiteillä on merkitystä. 1. Sen vuoksi, että kuuluisimme ryhmään. ja 2. Sen vuoksi, että saisimme arvostusta.

Arvostuksen tarve ei ole vakio

Muiden mielipiteiden arvostaminen on hyödyllistä siihen saakka kunnes asia alkaa haitata elämääsi. Negatiiviseksi tilanne muuttuu kun toimintasi pohjautuu täysin muiden sanomisiin. Osalle muiden ajatuksilla ja mielipiteillä on enemmän merkitystä, toisille niiden merkitys on vähäisempi.

Vahva ihminen, jolla on oma tie, oma ryhmä sekä oma juttu jota toteuttaa, ei kaipaa pakonomaisesti ryhmän ulkopuolisten hyväksyntää omille teoilleen, sanoilleen tai työlleen. (Hyvä esimerkki, Saimi Hoyer) Ihminen, jonka henkinen tila on heikompi, joka tuntee olevansa hukassa ja vailla pysyvää ryhmää, voi elää muiden mielipiteistä. (Hyvä esimerkki, se tyyppi somessa, joka postailee päivittäin #livingthedream#lovemylife)

Ihmissuhteet tekevät onnelliseksi

Ihminen on onnellisempi kun ihmissuhteet ovat kunnossa. Ihmissuhteiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että muiden mielipiteillä on meille merkitystä. Näin suhteet pysyvät kunnossa. Ongelma ilmenee siinä vaiheessa, kun vatvomista tapahtuu liikaa. Kun toisten ihmisten mielipiteet alkavat ohjata elämääsi et itse enää ole ohjaksissa.

Liika vatvominen tekee sinusta riippuvaisen muista. Sinusta tulee takertuvaisempi, ahdistuneempi ja yhä vain epävarmempi. Nämä asiat eivät enää paranna suhdettasi muihin. Eivätkä todellakaan edistä sinun hyvinvointiasi tai onnellisuuttasi. On eri asia ottaa huomioon muiden mielipiteet, kun antautua täysin niiden vietäväksi.

Käytös sosiaalinen mediassa

Sosiaalinen media on hedelmällinen alusta mielipiteiden jakamiselle. Siellä asiat voivat levitä kulovalkean tavoin, eikä postaaminen vaadi muuta kuin someen kirjautumisen. Keskustelupalstat ovat täynnä kirjoituksia ja mielipiteitä, joilla ei ole tieteellistä perustetta tai jotka on kirjoitettu kiihtyneessä mielentilassa. Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon hyvää, mutta myös riskejä. Siellä kiusaaminen on tehty helpoksi ja muiden mielen pahoittamien ei vaadi fyysistä kanssakäymistä (eikä omalla nimellä esiintymistä).

Henkilöt, jotka kaipaavat muiden hyväksyntää normaalia enemmän ovat haavoittuvammassa asemassa. He saattavat olla aktiivisempia somen käyttäjiä kaivaten siellä peukkuja ja kommentteja kuvilleen, kirjoituksilleen ja videoilleen. Samalla he ovat erityisen haavoittuvia rumille kommenteille ja kritiikille.

Asia, johon voimme taas eniten vaikuttaa on oma käytöksemme. Jos huomaat olevasi haavoittuvainen ja välität muiden arvostuksesta, pyri välttämään somessa roikkumista. Hakeudu todelliseen kanssakäymiseen muiden kanssa (tällöin väärinymmärtämisen riski on pienempi), harrasta, kahvittele tai ulkoile. Jos taas olet innokas kommentoimaan muiden julkaisuja, yritä tehdä se aina hyvässä hengessä. Näin et ole yksi niistä, jotka lisäävät mielipahaa.

Ahdistuneisuus

Nuoret ovat alttiimpia muiden mielipiteille ja he hakevat ryhmää ja muiden hyväksyntää aikuisia hanakammin. On tilanteita, jolloin aikuisuudessa haetaan erityisen paljon muilta hyväksyntää. Tilanteet tulevat erityisesti esille esimerkiksi ahdistuksesta kärsivien ihmisten kohdalla.

Ahdistuneen henkilön elämä ulospäin näyttää normaalilta, mutta puristus rinnassa ja päässä voi viedä toimintakyvyttömäksi. Sosiaaliseen mediaan postataan kuvia ihanasta elämästä (#lovemylife #livingthedream) vaikka oikeasti olo on hirveä. Ahdistus vaan kasvaa, kun ”kaikki muut” ovat löytäneet oman tiensä ja itseltä se on hukassa.

Kirjoitin aikaisemmin blogiin artikkelin Millaisen jäljen sinä jätät ihmiseen?  ja haluaisin viitata siihen aiheeseen myös tässä tekstissä. Sillä on nimittäin merkitystä, kuinka sinä kohtaat ihmisen. On kohtaaminen kasvotusten tai sosiaalisessa mediassa. Sinun mielipiteellä on merkitystä.

Se voi olla sinun hyväksyntää, jota toinen ihminen hakee. Suosittelen huomioimaan tämän ja näkemään ihmisten käytöksen taakse. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Lopetetaan toisten arvostelu, väheksyminen ja kysytään mieluummin rehellisesti välittäen ”Mitä sinulle oikeasti kuuluu?”

Ryhmän merkitys

Kuten olemme jo moneen kertaan todenneet muiden mielipiteillä on merkitystä. Muiden hyväksynnällä on merkitystä. Se on evoluution säätämä piirre ja sen tarkoitus on, että toimisimme yhteistyössä ja toistemme hyväksi.

Erityisesti muiden mielipiteillä on merkitystä siinä ryhmässä mihin kuulut. Se vaikuttaa arvoihisi ja toimintaasi sekä sitä kautta voimakkaasti hyvinvointiisi. Tarkista, että ryhmäsi ei ole sinulle vahingollinen, vaan tekee kanssasi yhteistyötä. Ja tarkista myös, että sinä teet yhteistyötä ryhmäsi kanssa. Oli ryhmä sitten työyhteisö, perhe, ystäväporukka tai lenkkirinki.

Pohdintatehtävä: Onko muiden mielipiteillä sinulle liikaa merkitystä?

Tarkista ainakin seuraavat ja pohdi niitä omassa elämässäsi. Pohdi erityisesti sitä, laskeeko oma ajattelusi selvästi elämänlaatuasi.

Ahdistutko siitä ajatuksesta, että joku ei pidä sinusta?

Pelkäätkö kritiikkiä, niin että jätät mieluummin työn tekemättä, kuin saat siitä huonoa palautetta?

Pyritkö käyttäytymään, pukeutumaan tai muuten toimimaan itselle vieraalla tavalla vain kuuluaksesi joukkoon?

Onko peukkujen ja tykkäysten kalastelu sosiaalisessa mediassa sinulle pakkomielle? Määritteleekö se sinut ihmisenä?

Mitä kannattaa tehdä kun vatvoo liikaa?

Jos huomaat olevasi erityisen altis vatvomiselle ja negatiivisille ajatuskierteille, voit opetella katkaisemaan ajatuksiasi.

  1. Huomaa kun vatvominen ja ajatuskierre alkaa. Tunnista se. Selvitä itsellesi mistä se johtuu? Mokasitko oikeasti vai keksitkö kaiken omassa päässäsi? Kun olet tunnistanut ongelman siirry seuraavaan.
  2. Hyvin todennäköisesti muut eivät ajattele sinusta samalla tavalla kuin itse ajattelet. He ovat lempeämpiä. Suuntaa huomiosi johonkin positiiviseen tapahtumaan tai onnistumiseen. Missä olet onnistunut tällä viikolla? Oletko saanut kehuja?
  3. Jos asia vaivaa sinua liikaa, kerro siitä jollekkin luotettavalle ihmiselle tai kysy asianosaiselta asiasta. Mokasinko? Loukkasinko? Yksin vatvomisella on se huono puoli, että pienetkin asiat saavat luokattoman suuret mittasuhteet. Älä pyörittele asioita omassa päässäsi. Mielesi ei ole luotettavin keskustelukumppani. Pyydä perspektiiviä ystävältä, se auttaa.
  4. Pidemmällä juoksulla sinun tulee selvittää mistä vatvominen johtuu? Oletko epävarma itsestäsi? Onko elämässäsi muita huolia? Kärsitkö huonosta itsetunnosta? Onko sinulla omaa turvallista ryhmää johon tunnet kuuluvasi? Onko elämälläsi suunta? Täyttyykö arkesi sinulle mielekkäistä toiminnoista?

Muista! Terve itsevarmuus, oma kutsumus ja oma ryhmä ehkäisevät tehokkaasti vatvomista.

Jos epäilet kärsiväsi ahdistuksesta tai masennuksesta hakeudu aina ammattilaisen (esimerkiksi terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, neuvola) puheille. Elämä on välillä vuoristorataa, mutta jatkuvaa alamäkeä ei kukaan jaksa. Lisää tietoa mielenterveydestä ja yhteystietoja: Mielenterveysseura

Lotta Lahti <3

Oodi aamupalalle – aamupala on aivojesi moottori ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkeli

Kirjoitin aikaisemmin Oodin kaurapuurolle. Nyt on aika kirjoittaa aamupalan puolesta. Aamupala ansaitsee mielestäni manifestin, onhan se jokaisen päiväsi aloitusateria. Startti, joka määrittää kuinka päiväsi alkaa.

Aamupala on tärkeä. Maistuu se sinulle tai ei. Nyt kerron miksi ja autan sinua jaksamaan paremmin ja hallitsemaan stressiäsi sekä painoasi. Lue ja inspiroidu aamupalasta!

Miksi syödä fiksu aamupala?

Itse olen aina syönyt aamupalan vaihtelevalla menestyksellä. Hitaina aamuina on ihana nauttia ruokailusta rauhassa, kun ei tarvitse syödä ihan heti herätyksen jälkeen. Oma kehoni tarvitsee aikaa herätäkseen ennen aamupuuroa. Toisille (kuten rakkaalle aviomiehelleni) tämä ilmiö ei ole tuttu. Heidän kehonsa toimii eri tavalla, ja heti aamuisin herätyksen jälkeen on nälkä.

Hyvä aamupala auttaa sinua selviytymään aamupäivän haasteista. Olivat haasteina sitten kipeät lapset, tiukka bisnespalaveri tai lopputentti. (Tai kaikkea tätä samana aamuna, huhhuh) Aamupala toimii aivojesi moottorina ja henkisen hyvinvointisi suojelusenkelinä. Sillä on siis muutakin merkitystä kuin fyysinen jaksaminen, painonhallinta tai mieliteot. Aamupala on osa sinun arkesi kokonaisuutta. Osa sitä positiivisen arjen palapeliä, joka tekee sinun elämästäsi laadukasta ja mielekästä.

Aamupala vaikuttaa siihen, kuinka koko päiväsi alkaa. Kysyn siis seuraavaa. Haluatko aloittaa päiväsi tukkimalla suolistosi sokerisilla mysleillä tai rasvaisella pekonilla ja vaalealla höttöpatongilla? Jolloin vatsasi turpoaa kuin ilmapallo ja pidätät pierua työpaikan hississä. Tai skippaamalla aamupalan ja kituuttamalla itseäsi nälässä iltapäivään saakka? Jolloin kiukuttelet, kun asiat eivät mene töissä tai koulussa niin kuin olit suunnitellut. Luultavasti et halua näitä kahta. Vältetään siis nälästä johtuvaa kiukuttelua ja rasvasta ja hiivasta johtuvia ilmavaivoja. 🙂

Pekonit ja sokerimyslit ovat niitä sattumia, joita syödään harvoin jos enää silloinkaan. Nälkä taas ei kaunista ketään, se saa sinut tekemään huonoja ratkaisuja ja horjuttaa sisäisiä vahvuuksiasi. Kun kehosi tottuu ravitsevaan, terveelliseen aamiaiseen, se ei enää halua muroja, pekonia tai sokerijugurttia. Eikä nälkää.

Mikä on fiksu aamupala?

Kun totutat kehosi hyvään, se alkaa vaatimaan sinulta hyvää kohtelua myös jatkossa. Itselle tämä tarkoittaa pääsääntöisesti kattilassa keitettyä aamupuuroa (jos siis en ole nukkunut pommiin!) esimerkiksi marjoilla, omatekemällä hillolla, hedelmillä, siemenillä, pähkinöillä tai pähkinävoilla, taateleilla, vaahterasiirapilla, raakakaakaonibseillä, kookosöljyllä, kookoslastuilla. Eli käytännössä puuroa ”hörseillä”.

Sinulle se voi tarkoittaa vaikka kasvisomelettia tai marjasmoothieta ja täysjyväruisleipää. Hyviä valintoja kaikki, mutta itse liputan arkena puuron puolesta. Se on hellä herkkävatsaiselle eikä kuluta kukkaroani. Hyviin aamuihin kuuluu myös vesi. Juo siis vettä, sitä ihan tavallista hanavettä ja mieluusti muutama lasillinen!

Kiireinen nauttii siis esimerkiksi edellisenä iltana jääkaappiin tehdyn raakapuuron, täysjyväruisleivän tai smoothien. Aikaisin heräävä, aamupalalle aikaa varaava ehtii nauttia omeletin tai kattilapuuron hörseillä. Jokaiselle löytyy oma vaihtoehto, jota säädetään omien mieltymysten ja mahdollisten ruokarajoitteiden mukaan.

Entä jos aamupala ei maistu?

Kaikille ruoka ei maistu heti herätyksen jälkeen. Se on ihan ok. On onneksi keinoja antaa keholle ravintoa, vaikka puuro ei menisi alas heti 7.00 aamulla.

Ennen oli normaalia, että en syönyt aamupalaa ja lounaan aikaan vatsa kurni jo kipeästi. Aamut olivat silloin erilaisia. Vatsa oli tyhjä, olo vetelä. Aivot eivät toimineet täysillä, enkä jaksanut tehdä mitään ”ylimääräistä” tai ylittää itseäni saamissani tehtävissä. Vastoinkäymiset tuntuivat suuremmilta ja mieli harhaili missä sattuu. Hoidin toki hommani, mutta toiminnallinen kapasiteettini oli vajaa. Kuljin päivästä toiseen 70% panostuksella elämääni.

Lisäksi aamiaisen skippaaminen lisäsi selvästi minun kohdallani iltasyöpöttelyä. Niinä päivinä kun en syönyt aamupalaa iltaisin tuli napsittua mitä ikinä kaapeista löytyi ja kierre oli valmis. Kun illalla söin mitä sattuu, ei aamulla ruoka maistunut. Ja sama jatkui päivästä toiseen. Vatsaani koski usein, olin turvoksissa ja suolistoni oli kauhuissaan.

Nyt asiat ovat hieman toisin. Aamuina jolloin on joko niin kiire, että en ehdi syömän aamupalaa tai en vain saa sitä syödyksi, yritän syödä jotain pientä edes. Viime vuosina tämä on kohdallani tarkoittanut blenderissä pyöräytettyä smoothieta.

Smoothie on yksi hyvä keino saada kehoosi heti aamusta virtaa, kuituja ja vitamiineja. Eikä sen tekemiseen mene kuin pari minuuttia. Lisäksi voit ottaa smoothien mukaan ja hörppiä sen esimerkiksi työmatkalla tai työpaikalla.

Eli vaikka aamupala ei maistuisi tai nukkuisit pommiin, tee edes jokin pieni teko kehosi hyväksi aamuisin. Takaan, että kiität itseäsi. Smoothien ei tarvitse olla monimutkainen. Kun totut näihin herkkupirtelöihin, kynnys niiden tekoon madaltuu ja alat ostamaan kaupasta automaattisesti raaka-aineita, joita voit smoothieen heittää. Vain taivas on rajana. Tai jos smoothie tuntuu hankalalta syö edes banaani ja vähän pähkinöitä. Ei terveellisyyden tarvitse olla työlästä! 🙂

Syö (tai juo) aamupala ja elä elämääsi 100% sitoumuksella.

Haluatko sinä siis edelleen elää elämääsi päivästä toiseen 70% kapasiteetilla? Syöden huonon aamupalan tai jättämällä sen välistä. Ajattele miten tämä vaikuttaa työkykyysi, luovuuteesi tai uusien asioiden omaksumiseen.

Mieti millaista olisikaan elää sata prosenttisesti omaa elämäänsä? Saisitko silloin enemmän aikaan? Onnistuisitko silloin tekemään niitä asioita, joista unelmoit? Jaksaisitko silloin paremmin töissä ja harrastuksissa? Voi olla. Ja kuvittele, jos muutos parempaan lähtisikin niin pienestä asiasta, kuin terveellisestä aamupalasta ja sen tuomasta ihanasta asenteesta?

Kun syöt vatsaasi, suolistoasi ja aivojasi hellivän aamupalan, onnistut päivän tehtävissäsi todennäköisemmin. Mieltäsi eivät häiritse fyysiset rajoitteet, kuten nälkä tai ilmavaivat. Tällöin koet enemmän onnistumisen kokemuksia. Kun koet enemmän onnistumisen kokemuksia, itsevarmuutesi kasvaa. Kun koet itsesi itsevarmemmaksi, stressitasosi laskevat. Eikö ole huikeaa! Hyvästä aamupalasta syntyy koko elämääsi vaikuttava positiivinen kierre.

Onko siis enää syytä aliarvioida aamupalan tärkeyttä? Nauti aamupalasta, nauti elämästä!

Helppo smoothieresepti

Valmistusaika 5 min

Annokset 1-2

1 banaani

1 avokado

1 pieni puntti tuoretta minttua

1 mango (tai pakastemangoa)

1-2 dl vettä

Surauta blenderissä tai sauvasekoittimella sileäksi, kaada mukiin tai mukaan otettavaan purkkiin. Juo ja nauti. Onnittelut, nyt olet valmis kohtaamaan päivän haasteet!

// Lotta Lahti