Minä uskon sinuun

En allekirjoita sanontaa ”Jahtaa unelmiasi”. Unelmat voivat olla vain unelmia, joita ei lähdetä koskaan tavoittelemaan. Tai sitten unelmat ovat tavoitteita, joiden eteen pitää tehdä työtä. Joka tapauksessa sana jahtaaminen johtaa harhaan. Jos koko elämämme ydin on pakonomainen unelmien jahtaaminen, tulee elämästämme kilpajuoksu meidän ja unelmiemme välillä.

Välillä elämässä on hyvä pysähtyä kuuntelemaan ja ihastelemaan sen ihanuutta. Ehkä voimme muuttaa kilpajuoksun rauhalliseksi elämän mittaiseksi matkaksi, jossa matka on päämäärää tärkeämpi. Jossa saavutamme (niin väli- kuin päätavoitteet) tavoitteemme, mutta muistamme myös nauttia onnistumisesta. Emme ole koskaan valmiita ja hyvä niin. Keskeneräisyyttäkin on hyvä oppia sietämään. Elämässä pitää kehittyä, hyvinvointia kannattaa tavoitella ja ihmisenä kasvaa.

Kehitys ei ole sama asia kuin kasvaminen. Kasvu tapahtuu aina ylöspäin. Aina eteenpäin. Kehitys on sellaista, että menemme välillä takapakkia ja pää edellä rotkoon. Sitten jatkuu matka taas kohti korkeuksia ja pikku hiljaa kommellusten ja onnistumisien kautta kehitymme ihmisenä. Vuosi kerrallaan. Päivä kerrallaan. Tunti kerrallaan. Minuutti kerrallaan. Pikku hiljaa, pienin ja suurin askelin.

Älä turmele sitä mitä sinulla on, haluamalla sitä mitä ei ole; ja muista, että mitä sinulla nyt on, oli kerran niiden asioiden joukossa, joista vain uneksit. — Epikuros

Minä en kuitenkaan ole Sinun asiantuntijasi, se olet sinä itse. Kaikilla ei ole aina samanlaiset lähtökohdat muutokseen.  Kuitenkin meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan polkuumme.

Hyvinvointi kuuluu kaikille

Jokainen meistä ansaitsee voida paremmin. Joillakin tavoite voi olla pysähtyminen ja oman tien valaiseminen, toisella se voi olla realistisempien odotusten löytäminen omaan elämään, kolmannella itsearvostuksen ja itseluottamuksen rakentaminen.

Monikaan meistä ei ajattele ”Mitä me tarvitsemme” koska maailma työntää ajatteluamme suuntaan ”Mitä me haluamme”.  Tai pahimmassa tapauksessa ”Mitä muut meiltä haluavat”. Tämä vääristää elämän suuntaa, emmekä osaa tavoitella asioita, joita oikeasti tarvitsemme.

Mieti itseäsi viiden vuoden päähän. Millaisen neuvon se ihminen haluaisi sinulle nyt antaa?

Elämäntapamuutos

Jokaisella on ne omat kompastuskivet ja vahvuudet. Minun tehtäväni on selvittää ne yhdessä kanssasi ja tuoda vahvuuksien avulla sinua eteenpäin. Näen elämäntapamuutoksessa tärkeimpänä elementtinä arvomaailman tarkistamisen. Ennen kun voi saada pysyviä tuloksia, on huolehdittava siitä, että terveys on arvomaailmassa ennen autoa. Sinun on tehtävä päätös, että haluat voida hyvin.

Kun oikea motivaatiotaso on saavutettu, täytyy ymmärtää, että elämäntapamuutos vaatii panostusta. Eli se vaatii aikaa. Hyvinvoinnin edistämiselle ja uusien tapojen omaksumiselle on annettava aikaa.

Joillekin omaksuminen on helpompaa, toisille vaikeampaa. Jokaisella on siihen oikeus. Jokaisella on oikeus voida hyvin. Kun saavutat ymmärryksen ja olet tarkistanut oman arvosi suhteessa toimintaasi, on perusta muutokselle hyvä. Vankan perustan päälle voi rakentaa hyvinvointia. Pelkkien ajattelumallien muuttaminen ei tuo muutosta. Pelkän toiminnan muuttaminen ei tuo muutosta. Pysyvä muutos saavutetaan kun muutamme sekä ajattelumallejamme, että toimintaamme.

Keho – viisas, mutta monelle niin vieras

Kehotietoisuus ja yhteys omaan itseen on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Ohjaudumme tänä päivänä pitkälti ulkoisten ärsykkeiden ajamana ja ärsykkeitä tulvii joka puolelta. On tärkeää oppia sulkemaan aistikanavat ja keskittymään vain hetkeen. Tai keskittyä vain aisteihin.

Kun opimme kuuntelemaan kehoamme, myös mielemme rauhoittuu. Tehokas konkreettinen keino sulkea tietotulva, on itselle mielekäs tekeminen. Kun löydät sen oman tavan rentoutua, muista varata sille arjessa aikaa.

 

Ravinto on iso osa hyvinvointia

Ravinto on toinen tehokas tie tietoisen elämän ruokkimiseen tai sen kadottamiseen. Kun ruokimme itseämme huonolla ruoalla ja turrutamme mielemme ahmimisella, ajaudumme yhä vain kauemmaksi itsestämme. Emme kohtaa itseämme ja sitä mitä tarvitsemme. Tietoisuutta voi harjoittaa monella tavalla ja se auttaa myös oikeanlaisten ravintotottumusten omaksumisessa, stressinhallinnassa ja sillä on vaikutusta myös unenlaatuun ja onnellisuuteen.

Ravinto on iso osa hyvinvointia. Ruokailu, ravinto ja ruoka ovat tiukasti sidoksissa niin fyysiseen hyvinvointiimme, mutta myös psyykkiseen hyvinvointiimme. Ravinto vaikuttaa osaltaan psyykkiseen hyvinvointiimme ja psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa siihen mitä syömme. Mielestäni tärkeimpiä asioita kokonaisvaltaista ravintokäyttäytymistä ajatellen on se, kuinka suhtaudumme ruokaan. Millaisia ajatuksia ruoka, syöminen ja ravinto meissä herättävät? Arvostammeko ruokaa? Näkyykö se meidän toiminnassamme? Lisäksi on olennaista huomioida ruoan herättämät tunteet.

Suhde ruokaan on ihannetilanteessa mutkaton. Meillä ei silloin ole viha-rakkaussuhdetta ruokaan, emmekä koe syömisestä syyllisyyttä. Emme turruta tunteitamme syömisellä tai yritä hallita sillä sisäistä kaaostamme. Ruoka ja syöminen ovat hyviä renkiä, ne pitävät meidät liikkeellä, tarjoavat mahdollisuuden yhdessäoloon ja nautintoon ja parhaassa tapauksessa edistävät terveyttämme. Ruoka on kuitenkin huono isäntä.

Siinä vaiheessa, kun ruoka ja syöminen alkavat hallita sinua, on tärkeää herätä. Ravinto ei ole vankila. Hyvinvointi ei ole uskonto. Ne ovat luonnollinen osa sinua.

Hyvinvointi on luonnollinen osa elämää

Haluan näyttää, että hyvinvointi ei tasapainon löydyttyä vie sinulta aikaa, eikä voimavaroja. Harjoittelujakso vaan vaatii sinulta sitoutumista. Kun löydät sen oman tien hyvinvointiin, ne asiat jotka ennen tuntuivat työläiltä, tuntuvat nyt välttämättömiltä osilta sinun arkeasi. Hyvinvoinnista on tullut osa sinua. Näen perheenäitinä omaksi tehtäväkseni näyttää esimerkkiä myös lapsilleni. Lapsena opitut tavat on helpompi säilyttää aikuisuudessakin.

Vaikka aika on välillä tiukassa, hyvästä ravinnosta en tingi. Se on arvomaailmassa korkealla. Jos syön huonosti, heijastuu se heti myös muille elämänalueille; liikkumiseen, kehon oloon, henkiseen hyvinvointiin sekä uneen. Välillä elämässä kuitenkin juhlitaan ja herkutellaan, vaikka perunalastuilla tai ihan perinteisesti kermakakulla. Entä sitten?

Ihannetilanteeseen olet päässyt silloin kun mielesi tekee väsyneenä ennemmin aurinkoista energiasmoothieta kun pullapitkoa. Omia mieltymyksiä voi muuttaa, omaa toimintamalliaan voi muuttaa. Jos tahtoo.

Loppujen lopuksi terveellinen ruoka on vain osa elämää. Jos siitä tulee hyvän elämän ja hyvinvoinnin ainut mittari, ollaan menty liian pitkälle, jossa onnellisuus mitataan jääkaapilla. Parhaimmillaanhan terveellinen, ravinteikas ja värikäs ruoka tukevat ihmisen toimintakykyä ja ovat osa sitä ihan hyvää elämää.

Lotta Lahti

Terveelliset pikaruuat TOP 3

Olen huomannut, että yksi yleisimmistä selityksistä huonolle ruokavaliolle on aikapula. Ei ole aikaa tehdä terveellistä ruokaa. Tämä myytti voidaan onneksi murtaa kertomalla, ettei terveellisen ruuan valmistuksen tarvitse kestää epäterveellistä kauempaa. JAHUU! Eikö ole hyvä uutinen? 🙂

Ero on tiedossa ja tottumuksissa. Kun tiedät miten tehdä terveellistä pikaruokaa ja opit tekemään sitä luontaisesti arjessasi, ei terveellinen ruoka enää vaadi sinulta sen ihmeempiä kuin pakastepitsan laittaminen uuniin.

Halusin koota tähän artikkeliin kolme tämänhetkistä suosikkipikaruokaa. Siis tietenkin niitä terveellisiä, ihania, ravitsevia, herkullisia ja omatekoisia pikaruokia. Toivottavasti saat näistä vinkkiä omaan arkeesi, jossa ei aina ole aikaa haudutella linssipatoja tai pyöritellä kvinoa-kasvispihvejä. Näiden ruokien valmistukseen kuluu aikaa viidestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttiin, ei siis kovinkaan kauaa. Ne sisältävät mm. kuituja, hyviä rasvoja sekä paljon vitamiineja sisältäviä vihanneksia. Oivaa pikaruokaa ole hyvä!

Pikaruokien TOP 3

3. Paistettu riisi ja vihannekset kananmunalla

Hyvinvointivalmennus - resepti
Paistettu riisi

Paistettu riisi on oma luottoruokani. Se maistuu aina hyvältä ja on superhelppo tehdä. Rakastuin tähän ruokaan kun asuin Balilla vuosia sitten. Siellä söin joka päivä paistettua riisiä, jota kutsutaan siellä nimellä Nasi Goreng, eli ”paistettu riisi”.

Paistettua riisiä voi varioida äärettömyyksiin vaihtelemalla siihen lisättyjä vihanneksia arjessa. Ainut asia, joka tässä ruuassa kannattaa muistaa on se, että riisiä kannattaa olla jääkaapissa valmiina keitettynä (muuten tämä ei ihan mene pikaruuasta ja valmistusaika tuplaantuu) :). Keittele siis aina silloin tällöin riisiä jääkaappiin tai käytä edellisestä ruuasta yli jäänyttä riisiä tähän ruokaan.

Suosi täysjyväriisiä ja luomulaatuista jos vain mahdollista. Lisää vihanneksia joukkoon eri väreissä ja käytä rohkeasti mausteita. Voit lisätä ruokaan proteiinin lähteeksi esimerkiksi kikherneitä, papuja, tofua tai kananmunaa. Tämä ruoka rakastaa vahvoja mausteita, kuten valkosipulia, chiliä, korianteria, soijakastiketta, erilaisia maustetahnoja, inkivääriä jne. Jos et ole tottunut maustaja, osta kaupasta valmiita maustetahnoja (esim. currytahna), joita löytyy nykyään melkein mistä vain kaupasta.

Esimerkkiresepti

2 annosta

Valmistusaika 20 min

2 dl keitettyä riisiä

1 porkkana

Puoli pussia pakasteherneitä

1 sipuli (tuore pilkottuna tai pakastepussissa valmiit kuutiot)

4 valkosipulinkynttä tai valkosipulimurskaa purkista

Puolikas parsakaali

Cashewpähkinöitä

2 luomu kananmunaa

1-2 tl inkivääritahnaa

1-2 tl kuivattua chiliä

2-4 rkl soijakastiketta

1-2 tl luomu kasvisliemijauhetta

kookosöljyä paistamiseen

Valmistus

Pilko vihannekset haluamallasi tavalla. Muista, että pienet palat kypsyvät nopeammin. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipuli. Kuullota sipulia pannulla ja lisää maustetahna, chili, valkosipuli ja kasvisliemijauhe. Sekoita. Lisää pilkotut porkkanat ja parsakaalinnuput ja sekoittele 5 minuuttia, jotta vihannekset hieman pehmenevät (mutta purutuntumaa saa jäädä!). Lisää lopuksi riisi ja pakasteherneet sekä soijakastike. Sekoittele vielä niin että riisi imee itseensä makua noin 5 minuuttia.

Annostele ruoka lautasille ja kuumenna lisää öljyä pannulla. Paista kaksi kananmunaa ja laita riisin päälle. Ripottele pinnalle cashewpähkinöitä ja nauti rauhassa!

2. Smoothie

Resepti - smoothie - hyvinvointivalmennus
Smoothie

Yksinkertaisuudessaan blenderissä pyöräytetty smoothie on pikaruokien ykkösluokkaa. Se valmistuu supernopeasti viiidessä minuutissa ja sen nauttiminen ei myöskään vaadi sen kummempia pureskeluja ja haarukoita tai veitsiä. Smoothien voi juoda lasista, shakerista tai jos teet jämäkämpää smoothieta voit lusikoida sen kulhosta.

Smoothie on myös niitä ruokia, joita voi muunnella vaikka joka kerta erilaiseksi. Smoothieen voi laittaa hedelmiä, marjoja, kasvimaitoja, vettä, chiasiemeniä, vihanneksia, yrttejä. Melkein mitä vain. Lisäksi välillä voit käyttää pakastettuja marjoja ja vihanneksia, jolloin smoothie jää ihanan hileiseksi (sopii hyvin kesään!). Välillä sopii kermaisempi koostumus, välillä tekee mieli raikasta ja kirpeää. What ever you want baby!

Itse tykkään syödä smoothieita aamu-väli-tai iltapalaksi. Joskus tuhti (sisältää esimerkiksi avokadoa, chiasiemeniä ja päällä vielä pähkinöitä ja siemeniä, energiaa pitää olla) smoothie korvaa jopa kevyen lounaan. Muista smoothieissakin se, että syö sellaista josta itse tykkäät. Kaikki ei tykkää kaikesta.

Esimerkkismoothie

1 iso annos

valmistusaika 5 min

1 avokado

4 suomalaista pakastemansikkaa

1 rkl chiasiemeniä

1 banaani

2 dl kauramaitoa

pieni puntti sitruunamelissaa

1 omena kuorittuna

Valmistus

Heitä ainekset blenderiin ja nauti! PSST. Jos sinulla on aikaa koristele smoothie esimerkiksi pähkinöillä, marjoilla ja yrteillä.

  1. Kananmuna-avokadoleivät
Resepti - hyvinvointivalmennus
Kananmuna-avokadoleivät

Kananmuna-avokadoleivät ovat tällä hetkellä suurinta herkkuani. Suosin leipänä 100 % kauraleipää, jossa ei ole käytetty muita viljoja. Tällainen leipä sopii vatsalleni paremmin kuin ruis tai vehnä. Suosi aina leivässä täysjyvää. Mielellään kauraa, ruista ja tattaria. Vehnä sopii harvoille, eikä valkaistussa vehnässä ole kuituja, proteiinia tai ravintoaineita. Mennään siis täysjyvälinjalla, tattarilla, kauralla ja rukiilla, jooko?

Itse tykkään syödä leipää muiden päällysten kuin voin ja juuston kanssa. Esimerkiksi paistettu kananmuna ja avokado vihannesten kera toimii mielestäni paremmin ja sopii hyvin myös maidotonta ruokavaliota noudattaville.  Leipä voi olla siis hyvä ruoka, mutta asian ratkaisevat leivän laatu sekä päälliset. Käytä paljon vihanneksia ja suosi esimerkiksi hummusta (tehty kikherneistä) tai vihreää pestoa margariinin sijaan. Saat vaihtelua leivälle ja syöt vähemmän lisäaineita.

Pehmeä, kypsä avokado toimii myös leivän levitteenä kun sen muussaa haarukalla leivälle. Rouhi vähän suolaa ja pippuria päälle niin naaaam kun on hyvää. Tämä alla oleva esimerkki toimii täyttävänä aamulapalana, iltapalana tai lounaana vaikka smoothien kanssa. Mielestäni toimii myös treenin jälkeen!

Esimerkkileivät

1 annos

Valmistusaika 5-10 min

2 palaa 100 % kauraleipää

1 kypsä avokado

2 luomu kananmunaa

herneenversoja, tuoretta basilikaa, tuoretta tomaattia

limepippuria tai suolaa ja pippuria

oliiviöljyä paistamiseen

Valmistus

Laita leivät lautaselle

Paista kananmunat

Puolita avokado, poista kivi ja koverra puolikkaat leiville.

Pilko tomaatit ja revi yrtit

Lado päälliset leiville, rouhi pinnalle limepippuria tai suolaa ja pippuria ja nauti! 🙂 Valmistuu paljon nopeammin kuin pakastepitsa ja yhtä nopeasti kuin mikroruoka. On täyttävää, herkullista ja terveellistä.

Lotta Lahti <3

 

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3

Sisäiset vahvuutesi toimivat puskurina elämäsi vastoinkäymisille

Kuvittele tavallinen arkipäiväsi. Heräät aamulla hieman väsyneenä ja lähdet keittämään kahvia. Huomaat, että sinulla on kiire ja pinnasi kiristyy. Lapset roikkuvat jaloissasi pyytäen aamupalaa. Yrität olla lempeän jämäkkä vastatessasi heidän tarpeisiinsa. Saat puettua päälle, juotua kahvisi ja raahauduttua autoon. Liikenteessä on taas ruuhkaa, joten verenpaineesi nousee hidastelevien autojen joukossa. Pääset töihin ja aloitat työpäiväsi. Kohtaat työpäivän aikana monia haasteita, joissa kaipaat ongelmanratkaisutaitoja ja kärsivällisyyttä. Esimiehesi antaa sinulle palautetta työstäsi, johon hän ei ollut aivan täysin tyytyväinen. Yrität ottaa kritiikin kehittävänä palautteena, mutta silti se tuntuu pahalta. Itseluottamuksesi saa kolauksen. Työpäivän jälkeen palaat kaupan kautta kotiin ja alat odottaa illan joogatuntia, jolloin pääset vihdoin rentoutumaan.

Kuulostaako tutulta? Jokaisen päiviin sisältyy haasteita ja epämiellyttäviä tilanteita. Niin isoja kuin pieniä. Jokainen kokee nämä vastoinkäymiset omalla tavallaan ja reagoi niihin yksilöllisesti. Stressinaiheuttajiin emme voi aina vaikuttaa, mutta siihen kuinka kestämme stressiä voimme vaikuttaa.

Sisäiset vahvuudet ovat elämäsi eväät

Mikä sitten auttaa meitä selviämään elämässä väistämättä vastaan tulevista vastoinkäymisistä? Sisäiset vahvuutesi. Ne toimivat samalla tavalla, kuin vaellukselle ottamasi eväsreppu. Et pärjäisi vaelluksesta ilman eväitä, et siis pärjää elämässä ilman sisäisiä vahvuuksiasi. Sisäiset vahvuudet ovat niitä, joilla pärjäät elämän kivikkoisella tiellä.

Kuinka usein olet tietoisesti miettinyt tai harjoittanut sisäisiä vahvuuksiasi? Jos kuulut enemmistöön, luultavasti harvoin tai et koskaan. Kuitenkin juuri sisäiset vahvuudet ovat niitä, jotka auttavat meitä menestymään elämässä! Niin vapaa-ajalla kuin työssä.

Toisin kuin luullaan sisäiset vahvuudet eivät ole vain synnynnäisiä ominaisuuksiamme vaan ne kasvavat sisällämme elämämme aikana, voimme jopa tietoisesti harjoittaa niitä. Vain kolmasosa sisäisistä vahvuuksista on synnynnäisiä, osa temperamenttiamme ja persoonallisuuttamme. Loput voimme itse kasvattaa. Loistava uutinen vai mitä?

Elämämme haasteet iskevät heikkouksiimme, vahvuudet taas auttavat meitä kohtaamaan haasteet.

Hyvinvointivalmennus - Henkinen valmennus - Sisäiset vahvuudet

 

Sisäisistä vahvuuksista kumpuaa kestävä hyvinvointi

Sisäiset vahvuudet ovat pysyviä ominaisuuksiamme. Niistä kumpuavat kestävä hyvinvointi sekä kyky toimia viisaasti ja tehokkaasti. Sisäisiä vahvuuksiamme ovat esimerkiksi joustavuus, kiitollisuus, päättäväisyys, itsetuntemus, sisäinen rauha, myötätunto itseä kohtaan, luovuus sekä innostus.

Sisäiset vahvuudet ovat onnellisen, rakkaudentäyteisen ja tyydyttävän elämän edellytys. Ne lievittävät epämiellyttäviä tunteitamme, kuten stressiä, ahdistuneisuutta, turhautuneisuutta, ärtyisyyttä, masennusta, pettymystä, yksinäisyyttä, syyllisyyttä, loukkaantuneisuutta sekä riittämättömyyden tunnetta.

Voit kehittää omia sisäisiä vahvuuksiasi omassa arjessasi. Joskus siihen saattaa tarvita apua ja ohjausta. Kuitenkin, jokaisella on oikeus sisäisistä vahvuuksista kumpuavaan kestävään hyvinvointiin. Aloita tänään, huomenna vastoinkäymiset tuntuvat jo pienemmiltä.

// Lotta Lahti

Älä valita, voit valita – Kohti positiivisempaa elämänasennetta!

Valitus on saanut Suomessa suosiota, jo niin paljon, että se inspiroi sketsihahmo Aina Inkeri Ankeisen valittamaan tiensä ihmisten sydämiin! On toki tervettä, että nauramme itsellemme! Mikäpä sen hauskempaa kun itseironia? Positiivisuus tietenkään ei tule kaikille ihmisille luonnostaan ja suhtaudumme elämässä asioihin eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että emme saisi kehittää itseämme. Jokaiselle meistä on annettu mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäämme.

Olisiko elämänlaatumme parempi, jos tietoisesti harjoittelisimme positiivisuutta osana omaa arkea? Positiivinen asenne ja siitä syntyvä elämänlaadun paraneminen eivät synny hetkessä, mutta ensimmäinen askel vie aina kohti seuraavaa. Ihana Wellness ja Kauniin elämän koulu haluavat auttaa teidät alkuun. Haastamme teidät kaikki mukaan ottamaan ensimmäisen askeleen yhdessä kanssamme 1.4.2017 starttaavien Valitusvapaiden viikkojen merkeissä!

Suuntaa huomiosi positiivisuuteen

Valittamisella tässä viittaan siihen päivittäiseen marinaan, jossa meitä ottaa päähän niinkin tärkeät asiat kuin kylmä aamukahvi tai sateinen sää. Nämä ovat asioita, jotka eivät valittamalla parane. Elämässä tapahtuu myös vakavia asioita, joista täytyy saada puhua ja purkautua. Mutta nämä asiat usein tunnistaa arkimarmatuksen joukosta.

Positiivisuuteenkin liittyen pätee sääntö: ne asiat, joihin kiinnitämme huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässämme. Jos siis valitsemme tien, jossa valitamme elämässä pienistä asioista, elämämme pyörii negatiivisten asioiden ympärillä. Tämä aiheuttaa sen, että meillä on koko ajan epämukava olo. Meistä tuntuu, kuin elämämme olisi huonoa ja epäoikeudenmukaista. Mitä jos muuttaisimme tottumuksiamme ja omaa suhtautumistamme asioihin?

Kun tietoisesti lopetamme turhasta valittamisen, vapautuu meille aikaa ajatella positiivisia ajatuksia. Meillä on aikaa puhua kaikista niistä elämän hyvistä asioista, jotka muuten jäisivät valituksen jalkoihin.

Positiivisuutta voi ja kannattaa harjoitella

Positiivisuus on luonnonvara, joka on meille kaikille täysin ilmaista ja sekin (kuten rakkaus) lisääntyy käytettäessä. Positiivisuus ei siis maksa mitään, mutta sen arvo hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Jos tietoisesti harjoittelemme positiivisempaa suhtautumista elämään, voi olla, että oivallamme jotain mullistavaa. Muutos lähtee vain meistä itsestämme. Ei naapurin Pirkosta ja siitä kuinka hän ei tervehtinyt postilaatikolla.

Vaikka evoluutio on muovannut ihmisen ajattelusta selviytymisen kannalta negatiivisiin asioihin keskittyvän olennon (kyllä, luolamiehetkin olivat jo Ankeisia), ei se enää kehittyneessä yhteiskunnassa ole merkityksellistä. Ennen oli tärkeämpää huomata hyökkäävä peto, kuin kaunis auringonlasku. Nykyään saamme kokemukseni mukaan nauttia auringonlaskusta ilman, että karhu tai susi yllättää meidät iltalenkillä. Meidän ei enää tarvitse selviytymisen vuoksi keskittyä kaikkeen negatiiviseen, kuten esi-isämme.

Mitä enemmän kiinnitämme huomiota näihin negatiivisiin asioihin, sen taitavammaksi tulemme ne huomaamaan. Onneksi tämä pätee myös positiivisiin asioihin. Kun tunnemme itsemme ja tapamme reagoida, on meidän helpompi muuttaa omia ajatusmallejamme.

Positiivisuus vie kohti onnellisuutta

Koska moni toivoo elämäänsä onnellisuutta ja tyytyväisyyttä, on viisasta huomata oman ajattelun merkitys näihin asioihin. Onnellisuutta ja tyytyväisyyttä ei kukaan muu voi sinulle antaa. Ei edes naapurin Pirkko tervehtimällä postilaatikolla. Ne syntyvät omasta suhtautumisestasi elämään.

Näinkin sen voisi sanoa. “Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voimme itse hallita, on oma asenteemme maailmaa kohtaan. Omaa asennetta pitää kuitenkin harjoittaa, jotta se toimisi eduksesi. Kiitollisuutta voi myös harjoittaa. Vaatii toki mielenlujuutta ajatella, että vastoinkäymisistä opimme ja viisastumme. Voimme itse joko antautua valittamiselle tai valita toisin.

Voimme siis omalta osalta valita haluammeko olla Aina Inkeri Ankeisia vai parhaita versioita itsestämme? Kumpi sinä haluat olla? Lähde mukaan Ihana Wellness -hyvinvointiyhteisön ja Kauniin elämän koulu-hyvinvointivalmennuksen järjestämään Valitusvapaat viikot- tempaukseen, jossa pääpaino on positiivisessa elämänasenteessa ja siihen liittyvissä arjen pienissä teoissa! Tempaus löytyy Facebookista nimellä Valitusvapaat viikot ja starttaa 1.4.2017. Liity iloiseen joukkoomme ja lataa ilmaiset itsetuntemus, kiitollisuus ja positiivisuus-harjoitukset täältä Valitusvapaat viikot – ladattavat harjoitukset – Ihana Wellness !

Älä valita, voit valita! 🙂

// Lotta Lahti

KANNAT SAMAA KEHOA KOKO ELÄMÄN – Opi kuuntelemaan sitä

Meillä jokaisella on vain yksi keho, jota kannamme mukanamme koko elämämme ajan. Kehomme on tärkein työkalumme. Ilman sitä, emme voi tehdä mitään. Emme kävellä, syödä, lukea, tehdä työtä, harrastaa, siis tehdä yksinkertaisesti mitään. Miksi sitten kohtelemme omaa autoamme paremmin kuin kehoamme?

Moni ei edes kiinnitä omaan kehoonsa huomiota. Toki, pohdimme usein sitä, miltä näytämme. Pesemme itsemme, harjaamme hiuksemme, meikkaamme ja puemme sopivat vaatteet yllemme. Kiinnitämme huomiota kehomme muotoihin. Jotkin meistä ovat tyytyväisiä, toiset eivät. Mutta kuinka monta kertaa päivässä kiinnität huomiota kehosi sisäiseen hyvinvointiin?

“Kun ruumis voi hyvin, niin sielukin voi hyvin” – Kleobulus

Mieli on viekas, keho viisas

Kehomme ja mielemme ovat kaksi toisistaan erottamatonta osaa. Keho reagoi mieleen ja mieli kehoon. Jos olet stressaantunut, hartioitasi kiristää ja päätäsi särkee. Saatat ottaa särkylääkkeen tai käydä hierojalla. Oireesi kuitenkin palaavat, jos et vaikuta stressitasoosi millään tavalla. Hiljalleen oireet voivat pahentua.

Mieli on viekas, kun taas keho on viisas. Keho ei yritä valehdella sinulle, mutta sen ääni jää usein mielen varjoon. Mieli huutaa kovaan ja saa usein tahtonsa läpi. Kehosi kertoo sinulle, että olet nälkäinen. Mieli kuitenkin puhuu päälle, että nyt on kiire, haukkaan vain tuon välipalapatukan ja skippaan lounaan. Kehon viesti jää siis huomioimatta. Keho kertoo sinulle, että olet väsynyt. Mieli vastaa tähän, että otetaan pari kuppia kahvia, sillä jaksaa. Ja taas jää kehon viesti kuulematta.

Keho voi tuntua itsestäänselvyydeltä, koska se toimii. Keho kestää suurtakin kaltoinkohtelua ja silti se pysyy toimintakykyisenä. Vaikka syöt vuosikymmeniä epäterveellisesti ja nukut huonosti, kehosi voi toimia. Alat tottua jatkuvaan huonoon oloon ja alat pitämään sitä normaalina olotilana. Keho kuitenkin kärsii, se alkaa väsymään ja rapistumaan.

Opi kuuntelemaan kehoasi – onnistu muutoksessa

Jos haluat oppia kuuntelemaan kehoasi, sinun on pidettävä kehostasi parempaa huolta. Sinun täytyy huoltaa sitä, aivan kuten autoasi. Se ei tapahdu itsestään ja sinun on nähtävä vaivaa. Se ei tapahdu vain kuuntelemalla hyvinvointiguruja tai lukemalla liikuntakirjoja. Sinun on itse haluttava muutosta ja tehtävä valinta.

Mietitkö miksi niin monet laihdutuskuurit ja elämäntaparemontit epäonnistuvat? Tässä syy. Emme kuuntele kehoamme. Kuuntelemme vain äänekästä mieltämme ja sen toiveita.

“Totuus terveellisestä ruuasta on sillä, jolla on varaa ostaa itselleen etusivun mainostila.” – Antti Heikkilä. Sama lause pätee totuuteen terveellisestä ja hyvästä elämästä.

sisäinen motivaatio parantaa mahdollisuuksiasi

Me, jotka työskentelemme ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi, emme voi auttaa ihmisiä pysyviin muutoksiin, jos he eivät ole siihen itse halukkaita. Voimme kuitenkin auttaa löytämään sen sisäisen motivaation, josta tämä halu kumpuaa.

Monet meistä tarvitsevat ohjausta, tietoa ja tukea, jotta osaisivat kohdella itseään paremmin. Mutta ensin on tultava halu muutokseen. Halua oppia kuuntelemaan omaa kehoa ja sen viestejä.

Harjoittelemalla, liikkumalla, toimimalla ja pysähtymällä opit kuuntelemaan kehoasi. Opit tuntemaan kehosi kyvyt, heikkoudet ja vahvuudet. Alat tunnistamaan, kuinka kehosi reagoi tilanteisiin ja mitkä ovat kehosi sietorajat. Alat huomaamaan jännitystiloja kehossasi ja opit purkamaan niitä. Opit rentoutumaan.

Kehosi tulee valppaammaksi ja se parantuu nopeammin, koska sinä autat sitä. Kehostasi tulee paras ystäväsi. Ystävä, joka kertoo sinulle aina totuuden.

Muista kuunnella kehosi ääntä.

// Lotta Lahti

Ja elin onnellisena elämäni loppuun saakka

Onnellisuus. Olotila, joka on monien TO DO -listalla. Onnellisuus on asia, joka on vaikeasti määriteltävissä ja monesti hetkellistä. Hetkellisyydellä tarkoitetaan, että onnellisuuteen vaikuttavat elämään sisältyvät tunteet. Nämä tunteet voivat olla pääsääntöisesti myönteisiä; ilo, hauskuus, toiveikkuus, rauha, innostus, inspiraatio, ihailu, ylpeys, kiitollisuus, rakkaus tai sitten kielteisiä; kateus, viha, pelko, tyytymättömyys, mustasukkaisuus, kiittämättömyys, toivottomuus. Onnellisuus ei myöskään tarkoita, ettet koskaan kokisi vihaa, ärtymystä, väsymystä tai pelkoa. Nämä kuuluvat elämään, siinä missä ilo, rakkaus ja kiitollisuus.

On kuitenkin merkittävää, mitkä tunteet saavat meissä vallan.  Siinä vaiheessa, kun ihmisen perustarpeet ovat turvattuja, onnellisuus on enemmän lähtöisin jokaisesta meistä itsestä, kun mistään ulkopuolisista vaikuttajista. Tämä on onneksi vain huojentava asia! Nyt tiedämme, että voimme itse ratkaisevasti ja aktiivisesti vaikuttaa kokemaamme onnellisuuteen. Onnellisuutemme on siis oma tapamme ajatella, toimia ja uskoa.

Onnellisuuden tunteella on suora vaikutus kokemaamme hyvinvointiin. Onnellinen ihminen voi omasta mielestään hyvin, vaikka ulkopuoliselle hänen elämänsä ei näyttäytyisikään kovin kummoisena. Onnellisuus ja hyvinvointihan ovat subjektiivisia kokemuksia eikä niitä voi määritellä vain yhteiskunnan tai maailmanlaajuisten ihanteiden mukaan. Vuonna 2017 kehittyneissä maissa suurimmalla osalla meistä on oikeus olla onnellinen ja monesti kuulee sanonnan ”Kunhan olet onnellinen”. Me voimme täällä pitkälle itse valita oman onnemme, ystävämme, koulutuksemme, asuinpaikkamme ja puolisomme. Tämä on edistystä. Sata vuotta sitten naisilla ei ollut oikeutta äänestää tai käydä koulua, saati valita omaa puolisoaan tai määrätä omasta kehostaan.

Vapaus voi tuoda tullessaan myös kahleen.  Ongelma ilmenee siinä vaiheessa, kun onnellisuudesta tulee pakonomaista. Osaanko valita oikein? ”Jos avaan tuon oven, toinen ovi sulkeutuu.” Niin sulkeutuukin, mutta entä sitten?

Otammeko nykyään liikaa paineita onnellisuudesta? Onko siitä tullut elämämme itseisarvo? Jos etsimme koko elämämme onnellisuutta, on hyvin todennäköistä, että emme koskaan löydä sitä. Onnellisuus on asia, joka on aina kaksi askelta edellä. Tällöin saatamme suruksemme vasta kuolinvuoteella huomata, että elämämme matka olikin paljon tärkeämpi kuin päämäärä. Onnellisuuden resepti on yksinkertainen. Onnellinen ihminen on sellainen, joka saa tehdä päivittäin asioita, jotka tekevät hänet onnelliseksi. Eli tehdä asioita joista pitää.

”Onnellisuus ei synny siitä, mitä sinulla on. Se syntyy siitä mitä teet joka päivä.” Frank Martela

On kuitenkin olennaista huomioida nämä asiat ja tiedostaa ne arjessa. Kun avaat aistisi hetkeen, lupaan, että koet onnellisuuden tunteen useammin kuin arjessa, jossa paahdat menemään aina miettien joko eilisen parkkisakkoa tai huomisen vanhempainiltaa.

Onnellisuus ei välttämättä ole sidottu rahaan. Raha tuo helpotusta elämään, materiaalista turvaa ja on välttämätöntä elämää varten. Raha on kuitenkin vain väline. Raha on arvokysymys. Mitä asioita pidän tärkeinä? Ovatko minulle tärkeitä iso koti, uusi laukku ja sata tuhatta euroa pankissa? Jos ovat, rahalla voi olla suurempi merkitys koettuun onnellisuuteen. Tämä on kuitenkin valitettavan lyhytnäköinen tie onneen. Toisen silmissä köyhä ihminen voi myös olla onnellinen. Jos ihmisellä on rahaa riittävään elintasoon, ei raha tutkitusti lisää onnellisuutta. Onnellisuuden tunteeseen vaikuttaa olennaisesti se, mihin suuntaat huomiosi ja mitä asioita pidät arvossa.

Tulee aina olemaan asioita, joita emme voi saada. Esimerkiksi itse en voi enää koskaan kokea vapautta ja kepeyttä, joka minulla oli ennen perheen perustamista. Menee vielä vuosia ennen kuin minulla on omasta mielestäni riittävästi aikaa vain itselleni, riittävästi aikaa levätä ja palautua. Minulla ei ole ylimääräistä rahaa tai hyväpalkkaista työpaikkaa, mutta minulla on perhe. Koen olevani onnekas, kun saan olla äiti ja vaimo.

On siis meistä itsestä kiinni miltä kantilta elämäämme katsomme. Keskitymmekö siihen mitä meillä ei ole, vai siihen mitä meillä on? Ne asiat joihin kiinnitämme huomioita kasvavat ja lisääntyvät. On siis itsestämme kiinni, keskitymmekö elämässämme hyvään vai huonoon.

Oman elämäni yksi onnellisimmista hetkistä on ollut esikoiseni syntymä. Se kesti 24 tuntia, sattui enemmän kuin mikään muu aikaisemmin kokeneeni asia, tikkejä laitettiin ainakin parikymmentä ja inhosin sairaaloita yli kaiken. Olin kuitenkin onnekas, koska sain lopulta puserrettua ulos terveen tyttölapsen. Olin fyysisesti aivan loppu, mutta olin onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin. Muistan kun lääkehuuruissani katsoin miestäni, joka piteli tätä pientä ihmettä ja ajattelin, etten voi ansaita näin suurta onnea.

Muistutan teitä nyt. Jokainen meistä ansaitsee! Oli syy onnen tunteeseen sitten äidiksi tuleminen, rakastuminen, mielekkäiden asioiden lisääminen arkeen tai vain havahtuminen siihen, kuinka ihanaa elämä sittenkin on. Kuten jo aikaisemmin sanoin, onnellisuudella on hetkellisiä piirteitä, mutta myös pysyvää onnellisuuden tunnetta voi harjoitella. Onnelliseksi minut tekee tällä hetkellä hyvin nukuttu yö, aamupuuro ja sisäisen motivaation löytäminen.

Jos et ole onnellinen, voit miettiä mistä se johtuu. Onko jollain elämäsi alueella asia joka vaivaa sinua? Puuttuuko elämästäsi se sinulle tärkeä asia? Tuntuuko sinusta, että et saa elämältäsi mitään irti? Onhan sinulla tavoitteita, jotka olet asettanut vain itsesi vuoksi? Vai onko elämässäsi jo kaikkea, mutta koet, että on vaikeaa olla läsnä arjen hyvissä hetkissä?

Jokainen meistä ansaitsee olla onnellinen, sanan todellisessa merkityksessä. Jokainen ansaitsee tuntea olonsa onnelliseksi. Joskus vain tarvitsemme muiden apua avataksemme silmämme. Tähän kannattaa panostaa, jotta alamme ymmärtää matkan olevan se pääasia elämässä. Kysymys kuuluu; Mikä sinusta tekee onnellisen?

Onnellista arkea kaikille!

// Lotta Lahti