Kaloreiden laskua, kehonkoostumusmittauksia ja autopilootteja (+ pari reseptiä)

Moikka!

Tuntuu, että on hävettävän pitkä aika siitä kun olen kirjoittanut mitään sen syvällisempää blogiin. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen priorisoinut ajankäyttöäni perheeseen, opiskeluun ja uuteen työpaikkaan. Opiskelen siis yliopistossa urheiluravitsemusta vielä tämän vuoden loppuun saakka. Lisäksi olen aloittanut toimintaterapeuttina paikallisessa yrityksessä. Ihanaa olla töissä!

kasvisruokablogi - hyvinvointiblogi

Kehonkoostumusmittaus

Kävin kehonkoostumusmittauksessa viime viikolla. Tiesin jo etukäteen, että tilanteeni on kaukana optimista, mutta olen perusterve ja aktiivinen. Olen kuitenkin aika hoikka, eikä minulla ole riittävästi lihaksia. Olimme mittauksen ja keskustelun jälkeen PT:n kanssa samoilla linjoilla tilanteestani.

Kehonkoostumusmittaus siis näytti mustaa valkoisella kehoni lihas ja rasvamassan, nesteet sekä painon ja painoindeksin.

Kehonkoostumusmittaus siis paljastaa paljon mitä vaaka ei näytä. Tai mitä peilikään ei näytä. Lisäksi mittaus voi näyttää hyvinkin sen minkä itse jo tietää, miltä itsestä tuntuu olla omassa kehossa.

Eli jos tuntuu heikolta, se luultavimmin näkyy mittauksissa alhaisena lihasmassana ja jos tuntuu, että turvottaa, se voi näkyä suurena nesteen määränä. (Paasaan usein kehotietoisuudesta ja tämä on juuri sitä)

Viisas PT ohjaa mitattavaa asiakasta ottaen huomioon kokonaisuuden. Eli muutakin kuin tulokset. Monesti asiakkaan haastattelu kertoo syyn tuloksiin. Esimerkiksi miksi on ylipainoa tai heikot lihakset. Mittaus vain todentaa sen numeroiksi ja käyriksi. Tämä voi olla motivoivaa ja mielenkiintoista, mutta ei välttämätöntä.

Minun kohdallani riittämätön lepo, fyysisesti aktiivinen arki ja liian vähäinen energia näkyvät mittauksessa alhaisena painona ja rasvaprosenttina sekä vähäisinä lihaksina.

Autopilotti ohjaa valintojamme

Autopilotti tarkoittaa siis sellaista tekemistä, johon meidän ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Se on jo rutinoitunut tapa. Monesti ongelma on, että autopilottimme vie meidät ruokakaupassa karkkihyllylle ja illalla jääkaapille 10 minuutin välein. Lisäksi autopilotti nappaa eteisestä mieluummin kouraan auton avaimet, kuin polkupyöräkypärän. Juo ennemmin kahvia kuin menee nukkumaan. Tiedätte varmaan mistä puhun? Jokaisella on ne omat valmiiksi ohjelmoidut tavat.

Autopilottihan on siitä hyvä asia, että se takaa meidän energian ja huomion suuntaamisen johonkin muuhun kuin esimerkiksi ruokalistojen tai arkiliikunnan suunnitteluun. Mutta huono asia on se, jos ne ohjelmoidut tavat eivät tee sinulle hyvää. Jos ne pahimmassa tapauksessa vievät sinut ennenaikaiseen sairastelukierteeseen, masennukseen tai ylipainoon.

Hyvinvointiblogi

Mitä haen tällä koko sepustuksella takaa on se, että kun varaat aikaa oman autopilottisi uudelleen ohjelmointiin, turvaat itsellesi arkeen juurtuneen hyvän tavan johon sinun ei tarvitse enää tulevaisuudessa kiinnittää samalla tavalla huomiota. Sinun ei tarvitse enää suunnitella sitä, se on osa elämääsi. Mutta muista tämä perussääntö. OHJELMOI YKSI TAPA KERRALLAAN. ÄLÄ KAIKKEA KERRALLA. Muuten koneesi ylikuumenee ja hajoaa.

Hyvät kalorit, pahat kalorit

Ja tästä autopilottihommasta päästään ehkä vähän heikon aasinsillan kautta kaloreiden laskemiseen. Miksi tämä aihe? No siksi, koska se ei automaattisesti ole kaikille ihmisille hyvä tapa seurata omaa syömistä. Jos olet siis yhtään minun kaltainen (suorittaja, syömishäiriöön taipuvainen, liikunnallinen) tai jojoilija/ikuinen laihduttaja kannattaa sinun miettiä tarkkaan, onko kaloreiden laskemisesta sinun kohdalla mitään hyötyä?

Kaloreiden laskemisen etuna on se, että se näyttää mitattavina numeroina sisään saadun energian ja kulutetun energian (esim aktiivisuusranneke). Se voi herättää miettimään ja kiinnittämään huomiota. Mutta muista, että tämä vie helposti mennessään. Jos et ole varovainen, elämästäsi voi tulla kalorikauppaa. Kalorikauppaa, jossa lasket, että varmasti kulutat kaiken mitä syöt, ja unohdat niin ravinnosta kuin elämästä nauttimisen.

Toinen hyvä tapa, on kiinnittää huomiota suuriin linjoihin ja kokonaisuuksiin. Lautasella aina puolet kasviksia, prosessoimattoman ja kuitupitoisen ruoan suosiminen, kaupassa karkki-keksi-sipsihyllyjen kiertäminen kaukaa(arkena), unta riittävästi, kunnossa olevat sosiaaliset suhteet, mielekäs ja aktiivinen arki, hyvä työhyvinvointi, stressitasojen hallinta, itselle sopiva liikuntaharrastus jne. Näillä kaikilla on merkitystä omaan painonhallintaan, ei vain kaloreiden laskemisella. Elämä on niin paljon muuta kuin painonhallintaa tai laihduttamista!

Hyvinvointiblogi - Tattarituorepuuro

Loppuun paasausta vielä smoothieista ja tuorepuuroista. Ai miksi ne on hyviä? Noo, ne maistuu hyvältä. On superhelppoja tehdä. On kauniita ja värikkäitä. On helppo toteuttaa vegaanisina ja gluteenittomina. Ja on ravinteikkaita. Siinä muutama selitys. MUTTA kaiken maailman smoothiet tai tuorepuurotkaan eivät ole siis mikään ainut oikea ruokavalio. Vaan ne voivat olla osa sitä ihanaa arkiruokailua. En halua veisata täällä tuputtamassa sitä ainutta oikeaa tapaa elää, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Minä olen täällä inspiroimassa teitä siihen hyvinvoinnin tilaan, jossa nautitaan ruuasta ilman morkkiksia ja syödään kaikkia sateenkaaren värejä.

KUOHKEA TATTARI-PUOLUKKAPUURO

RESEPTI

2 annosta

Ainekset

1 banaani

200 grammaa sulaneita suomalaisia pakastepuolukoita

3 rkl chiasiemeniä

1,5 dl tattarihiutaleita

4 säilykepersikanpuolikasta + mehu tölkistä

0,5 tl aitovaniljajauhetta

Laita ainekset blenderiin ja aja sileäksi. Anna turvota vähintään 30 minuuttia tai yön yli jääkaapissa. Koristele ja nauti!

Hyvinvointiblogi - kasvisruokareseptit

TÄYTELÄINEN TROPIIKKISMOOTHIE

RESEPTI

2 annosta

Ainekset

1/3 osa tuoreesta ananaksesta paloiteltuna

2 yliylikypsää banaania

1 tl kurkumaa

1 rkl kuivattua tyrniä

3-5 rkl kermaista kookosmaitoa

Ainekset blenderiin ja sileäksi! Nauti kaverin kanssa!

Hyvinvointiterveisin

Lotta Lahti

 

 

 

Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3

Mitä kannattaa syödä? Vastaus: Syö ruokaa.

Sinulle, joka haluat syödä ruokaa.

Tämä artikkeli on kirjoitettu hieman provosoivaksi, joten älä ihmettele jos se ärsyttää sinua. Kirjoitan tekstin sinulle, joka olet hukassa ravintosuositusten, painonhallinnan, hyvinvoinnin, elämästä nauttimisen ja terveellisten ravintotottumusten silkkisessä verkossa. Tai sinulle, joka tiedät jo kaiken, mutta sinua vain kiinnostaa ravintoon liittyvät asiat sen laajemmassa merkityksessä. Nykyään vallitseva nutrionismin aikakausi nimittäin saa viisaammankin pään aivan sekaisin. Mitä minun oikein tulee syödä? Jos et jaksa lukea koko tekstiä, kelaa loppuun, jossa tulee kuusi nyrkkisääntöä kestävään ruokailuun.

Eikö ole hieman häpeällistä, että ihminen on ainut eläin, joka ei tiedä mitä hänen tulee syödä? Toisaalta siinä ei ole mitään häpeällistä tässä maailmassa, jossa elämme. Maailman markkinatalous (erityisesti elintarvikebisnes) suoltaa mainontaa mahtavalla kyydillä ja uusia tutkimuksia (toisistaan ristiriitaisia) ravinnosta julkaistaan jatkuvasti.

Eli ei ihme, jos olemme hukassa ravinnon kanssa. Ruoka on piiloutunut esimerkiksi sellaisten termien taakse, kuin proteiini, kivennäisaineet, transrasvat ja E-koodit. Vaikka ruokahan on oikeasti omenoita, porkkanoita, lihaa, leipää ja voita. Oikeita ruoka-aineita. Ei mitään vaikeasti lausuttavia erikoissanoja.

Me länsimaissa asuvat ihmiset painimme sellaisten ongelmien kanssa, joista isoisovanhemmillamme (tai köyhillä kansoilla vieläkään nykymaailmassa) ei ollut tietoakaan. Ongelmat ovat kuitenkin meille tosia, eivätkä edes naurun asia. Suurin osa markettien valikoimasta ei nimittäin ole syömäkelpoista ruokaa (vaikka siinä lukisi isolla mainosteksti ”sisältää paljon proteiinia”). Vaikka jokin ruoka-aine on päätynyt kauppojen hyllylle, ei sen tarvitse päätyä sinun (tai perheesi) ruokalautaselle.

Ravintotiede ja ruokavaliovillitykset

Ravintotiede, tuo erittäin kyseenalainen tieteenala, jossa on omat koulukuntansa ei enää herätä minussa luottamusta samassa määrin kuin ennen. Miksi joissain suosituksissa kehotetaan syömään prosessoitua ruokaa (margariini)? Jokin aika sitten muodissa oli vähärasvaisuus, jolloin tuotteisiin lisättiin sokeria tai muita rakennetta parantavia aineita. Tällöin elintarvikekoneisto toi markkinoille, vaikka minkä näköistä light- tuotetta, joita markkinoitiin vähärasvaisuudella ja olivat sitä kautta mainonnan mielestä terveyttä edistäviä elintarvikkeita (Eivät todellakaan olleet). Vähärasvaisuus-buumi ei siis ollut kovin terve buumi.

Viimeisin villitys, joka onneksi on nyt hiipunut, oli karppaus. Tämä tarkoitti proteiinin ja rasvan (liha ja voi) määrän kasvua ruokavaliossa ja hedelmien, vihanneksien ja täysjyväviljan vähentämistä ruokavaliosta. Vaarallista? Kyllä vain. Ketoosi on kuin elimistön myrkytystila. Karppaus-buumi ei siis ollut kovin terve buumi.

Molempien näistä villityksistä huomattiin myöhemmin olevan jollain tapaa terveydelle vaarallisia. Onneksi. Kuitenkin niistä on jäänyt jäänteitä käsityksemme siitä, mikä on terveyttä edistävää ruokaa. Monet suomalaiset suosivat edelleen vähärasvaisia tuotteita (esimerkiksi vähärasvainen jugurtti, jossa lisättyä sokeria) niiden laadun kustannuksella. Tai välttelevät täysjyväviljoja ja hedelmiä niiden lihottavuuden (hiilihydraatit) perusteella.

Uusin villitys on äärimmilleen viety proteiinin ihannointi tai gluteeniton ruokavalio (muillakin kuin keliaakikoilla). Kuitenkaan kumpikaan näistä villityksistä ei itsessään edusta terveyttä edistävää ruokavaliota.

Missä on oikean ruuan villitys?

Oikea ruoka on vaikea saada villitykseksi saakka, koska elintarviketeollisuus (jossa pyörii huikeat summat rahaa) ei hyödy siitä millään tavalla. Oikea ruoka on siis prosessoimatonta ruokaa, suoraan pellolta pöytään tyylillä. Tai metsästä pöytään tyylillä. Tai järvestä pöytään tyylillä. Tai tilalta pöytään tyylillä. Tai parhaassa tapauksessa kaikkea tätä.

Oikean ruuan villitys on vielä toistaiseksi jäänyt toiseksi muille villityksille, koska parsakaalin kylkeen on vaikea kirjoittaa mainosmielessä koukuttavia lausahduksia sen terveysvaikutuksista. Parsakaali ei ole madiaseksikäs tuote. Parsakaali on esimerkki niistä hiljaista HEVI-osaston ravintopommeista, jotka eivät saa ääntään kuuluviin täysjyvämurojen, proteiinirahkojen, karppileivän ja ruuansulatusjugurttien luvatussa maassa.

Jos haluat syödä terveellisesti ja nauttia ruuasta enemmän on sinun ajateltava ravintoa enemmän kuin ravintoaineiden summana. Ravinto on siis ruokaa, oikeita ruoka-aineita, joista on tarkoitus nauttia. Mieluummin laadukasta ruokaa, kohtuudella ja seurassa, kuin ruuan korviketta, tiedostamattoman pikaisesti ja yksin. Miksi ei sitten ruuan korvikkeita (eli teollisesti tuotettu ja prosessoitu ”ruoka”)? Koska uskon, että ne sekoittavat elimistömme luonnolliset signaalit.

Kun syöt oikeaa ruokaa (= mahdollisimman prosessoimatonta, esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, marjoja, kylmäpuristettua oliiviöljyä, luomutuotteita, luomuvoita, täysjyväviljaa, kalaa ja laadukasta lihaa tai riistaa) kehosi tunnistaa kylläisyyden ja toimii luonnollisemmin. Mieliteot vähenevät, koska elimistösi saa oikeasta ruuasta tarvitsemansa.

Suomessa ravintosuositukset ovat olleet olemassa jo pitkään koko kansan saatavilla.  Ihmisiä neuvotaan ravintoon liittyvissä asioissa vauvasta vaariin. Kuitenkin olemme kanssa, joka lihoo koko ajan. Lisäksi olemme onnettomia.  Mistä tämä oikein johtuu? En usko, että ainakaan valtion ravintoneuvonnan puutteesta.

Pelkään, että se johtuu maalaisjärjen puutteesta (ravintoon liittyen), arvomaailman muuttumisesta (ruokailuun, sen hankkimiseen eikä valmistamiseen ei saa kulua enää aikaa eikä rahaa) ja markettien surkean tarjonnan aiheuttamasta sekaannuksesta (tarvitseeko perustella). Eli vastuussa olemme me kaikki, niin kuluttajat kuin tuottajat.

Maalaisjärjellä tarkoitan sitä järkeä, jota sinun isoisoisovanhemmat käyttivät. Syödään niitä raaka-aineita, jotka ovat sesongissa, syödään vaatimattomasti ja nautitaan täysin rinnoin siitä ruuasta, jonka saamme syödäksemme. Nykyään tämä on helpompaa (tai vaikeampaa, koska huonoa tarjontaa on enemmän). Suurimman osan meistä ei tarvitse viljellä tai metsästää omaa ruokaamme, mutta voimme silti syödä monipuolisesti ja terveellisesti.

Syö värejä ja nauti siitä

Kuinka sitten syödä ja voida hyvin? No yksinkertaisesti syömällä kasvipainotteista ruokaa kaikissa väreissä. Kun lautasellasi on aina suurin osa kasvikunnan tuotteita (hedelmiä, vihanneksia, marjoja) ja käytät lihaa sekä käsittelemätöntä rasvaa vain lisukkeena maun vuoksi (ei siis toisin päin, että vihannekset olisivat lisuke!) pudotat painoa ja pysyt terveempänä. Se on nimittäin ainut fakta, josta kaikki ravintotieteilijät ovat aina olleet samaa mieltä. Vihannekset, marjat ja hedelmät ovat terveellisiä.

Nykyään toki vihannesten ja hedelmien ravintoarvot eivät enää yllä samalle tasolle kuin sata vuotta sitten, koska maaperämme on köyhtynyt ravinteiltaan. Tämä johtuu esimerkiksi tehoviljelystä ja myrkyistä, joita pellolle ruiskutellaan. Tämä taas johtuu siitä, että ihmiset eivät halua maksaa maltaita ruuasta, vaan tahtovat paljon ruokaa ja halvalla. (Samasta syystä johtuu liha- ja maitotuotteiden epäeettinen tehotuotanto, joka on köyhdyttänyt niin eläinten olosuhteita kuin heidän tuottamansa lihan ja maidon ravintoarvoja) Mutta mihin tässä ajattelussa ollaan menty? Siihen, että olemme lihavia ja sairaita.

Jos maksaisimme ruuastamme enemmän, söisimme vähemmän, nauttisimme ruuastamme enemmän, saisimme pienemmästä määrästä enemmän vitamiineja ja heittäisimme ruokaa vähemmän roskiin. Tämä siis edistäisi kaikkien terveyttä. Myös maaperämme ja luontomme. Vai oletteko eri mieltä?

Ruoka on enemmän kuin ravintoaineita

Ruoka on siis enemmän kuin A-E-C tai K-vitamiinia, proteiinia, hiilihydraattia tai rasvoja. Se on ruokaa, nautintoainetta ja kulttuurimme ydin. Ruokaa on syöty aina ja tullaan aina syömään. Mitä jos alkaisimmekin ajatella ruokaa enemmän ruoka-aineiden kuin ravintoaineiden kautta. Se, että tiedämme, että esimerkiksi porkkanassa on A-vitamiinia, ei vie meitä vielä kovin pitkälle. Jos syömme porkkanaa ainoastaan sen A-vitamiinipitoisuuden kautta, köyhtyy nautinto sekä kulttuuri.

Jos taas ajattelemme porkkanaa ihanana ruoka-aineena, josta voi valmistaa, vaikka mitä niin raakana kuin kypsennettynä, alamme olla oikeilla jäljillä. Ruoka on siis polttoainetta, ravintoainetta, kulttuuria sekä nautintoa. Ei ainoastaan yhtä näistä. Porkkana kasvaa maassa mullassa, se korjataan sadonkorjuussa, kokataan ihanaksi ruuaksi ja nautitaan läheisten seurassa.

Porkkanoiden lisäksi myös kakkua saa syödä. Miksi ei? Kakku kuuluu juhlaan ja yhdessä nautittavaksi. Huom. nautittavaksi. Ei sen vuoksi, että tuntisimme siitä syyllisyyttä. Kakulla on merkitystä erityisesti kulttuurimme saralla. Se ilmentää juhlaa. Kakku leivotaan, koristellaan ja syödään. Siitä nautitaan ja iloitaan elämästä. (Oli se sitten kermakakku tai vegaaninen raakakakku)

Meidän länsimaalaisten kannattaisi ruoka-asioissa ottaa mallia esimerkiksi aasialaisilta tai jopa ranskalailta. Aasian köyhissä maissa elintaso on huonompi, joten ihmiset syövät enemmän kasviksia ja riisiä (vähemmän eläinkunnan tuotteita, eivätkä pääsääntöisesti prosessoitua ruokaa). Heillä ei esiinny laajalti samoja terveysongelmia kuin meillä (esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit). Ranskassa taas osataan nauttia ruuasta. Siellä patonki voilla on nautinto, joka syödään yhdessä ystävien kanssa ei kielletty ruoka-aine, joka hotkitaan yksin salaa automatkalla kokoukseen. Syödään siis enemmän vihanneksia ja nautitaan ”sattumista” (esimerkiksi vaaleasta patongista, leivonnaista, jäätelöstä, suklaasta yms.) enemmän.

Mitkä nyrkkisäännöt toimivat tasapainoisen, onnellisen ja terveellisen ravintokulutuksen osalta?

Syö ruokaa, jonka isoisoisovanhempasikin tunnistaisivat ruuaksi. Jätä siis kaikki lisäaineet kauppaan. Syö mahdollisimman prosessoimatonta ruokaa, jonka ravintosisältöluettelossa ei ole erityisen vaikeasti äännettävissä olevia ainesosia. HeVi-tuotteita, marjoja, prosessoimatonta täysjyväliljaa ja rasvaa, kalaa, luomukananmunia, luomulihaa tai riistaa. Jos käytät maitotuotteita, käytä mahdollisimman luonnollista. Osta siis niitä tuotteita, joiden kyljessä ei mainosteta sitä kuinka terveellisiä ne ovat. (Nämä ”terveystuotteet” on usein kehitetty enemmän dollarin kuvat silmissä kuin kuluttajan terveys mielessä). On aina parasta, kun tiedät mistä ruokasi on tullut? Kuka sen on viljellyt? Millä tavalla? Nämä olivat asioita, jotka olivat isoisoisovanhemmillesi itsestäänselvyyksiä.

 

  1. Nauti ruuastasi ja panosta ruokailuhetkeen. Mitä tietoisemmin syöt, sitä vähemmän syöt. Ja sitä laadukkaampaa ruokaa syöt. Lisäksi ruokailutilanne on hyvä sosiaalinen tilanne, ja hyvät sosiaaliset suhteet edistävät aina hyvinvointiasi. Ruoka ja syyllisyys eivät mahdu samaan pöytään. Yksi onnellisuuden ja hyvinvoinnin tärkeimmistä asioista on armollisuus itselle ja elämästä nauttiminen. Kun syöt oikeaa ruokaa 80% ajastasi ja herkuttelet tietoisesti ja kohtuudella, ei sinun tarvitse tuntea syyllisyyttä ruokaan liittyvistä asioista. Voit nauttia ruuasta 100% ajastasi. Koska oikea ruokakin (siinä missä leivonnaiset, sulkaa ja sipsit) on nautinto, luota minuun.

 

  1. Maksa enemmän, syö vähemmän. Moni sanoo, että heillä ei ole varaa terveelliseen ruokaan. Olen tästä täysin eri mieltä. Voin rehellisesti sanoa, että tuloni ovat aina olleet keskivertoa huonommat, mutta minulla on silti nykyään varaa ruokkia itseni ja perheeni terveellisellä ruualla. Koska haluan. (Ennen ei ollut varaa, koska en kokenut terveellistä ruokaa niin tärkeäksi.) Kyse on arvoistasi, tavoistasi ja asenteestasi. Ainakaan Suomessa ruoka ei ole vielä niin kallista, että siihen ei olisi varaa. Miten meillä on sitten varaa muihin asioihin? Fakta on, että kulutamme mielellämme muihin ”hyödykkeisiin” (herkkuihin, matkusteluun, vaatteisiin, elektroniikkaan, bensaan, päihteisiin yms.) kuin ruokaan. Sitten lihomme huonosta ruuasta ja rahamme hupenevat laihdutusvalmisteisiin, lääkkeisiin, kuntosalimaksuihin ja ravintoneuvontaan. Ja olemme onnettomia ja sairaita. Mitä jos maksaisimme jo alkupäässä hieman enemmän, jolloin äänestäisimme lompakollamme niin terveemmän itsemme (ja perheemme) kuin terveemmän luonnon puolesta?

 

  1. Syö aterioita. Tämä voi kuulostaa todella omituiselta ohjeelta, koska se on itsestäänselvyys ihan niin kuin ohje ”syö ruokaa”. Mutta jos tämä on itsestäänselvyys, miksi niin moni ei noudata tätä? Miksi napostelemme suurimman osan päivän kaloreistamme? Miksi välipalakulttuuri on niin voimakas? Ohjeeni olisi, että syö sen mukaan mitä tarvitset. Ei ole mitään selkeää ohjetta, kuinka monta kertaa päivässä kaikkien tulee syödä. Ihmiset elävät erilaisissa päivärytmeissä. Osa urheilee päivittäin, osa tekee ruumiillisesti raskasta työtä. Syö siis sen mukaan, mitä kulutat. Jotkut ihmiset tarvitsevat aterian viisi kertaa, toiset kolme kertaa päivässä. Kunhan syöt riittävästi.

 

  1. Kuuntele kehoasi. Tällä tarkoitan sitä, että opi huomaamaan, milloin sinulla on nälkä ja milloin olet täynnä. Mutta myös sitä, että kuuntele mitä kehosi haluaa. (Mielesi siis on se, joka haluaa karkkia, ei kehosi) Kaipaako se salaattia? Lämmintä sosekeittoa? Paistettua kananmunaa? Täyttävää täysjyväpastaa? Leipää? Vettä? Kun tulet sinuiksi kehosi kanssa, opit kuuntelemaan mitä sillä on sinulle sanottavana. Se tietää mitä tarvitset. Lisäksi kuuntele makuaistiasi. Ruokahan maistuu parhaalta nälkäisenä. Joten syö rauhassa ja tunnustele milloin olet kylläinen. Santsilautanen ruokaa ei taatusti maistu yhtä hyvältä kuin ensimmäinen. Syö hitaasti, koska kylläisyyden tunne tulee aina vähän jälkijunassa. Tällöin myös pureskelet ruokasi paremmin ja se jos mikä, on hyväksi sinulle.

 

  1. Tee itse ruokasi. Tarvitseeko tämä selityksiä? Kun teet ruokasi itse, tiedät mitä ruoassa on. Joten aina kun mahdollista, tee ja mausta ruoka itse.

Omat tavoitteeni oikean ruuan puolesta ovat: 

  • Opin käyttämään enemmän lähellä tuotettuja kestäviä raaka-aineita
  • Tunnistan sesonkituotteet muulloinkin kuin kesällä
  • Minusta tulee vieläkin innokkaampi marjojen, sienien ja villiyrttien keräilijä
  • Opin kasvattamaan vihanneksia omassa pihassa, parvekkeella tai vaikka siirtopuutarhassa

Kohta on juhannus! 🙂

Lotta Lahti <3

Muunneltava arjen 20-minuutin kasvispasta

Jaan seuraavan reseptin, että sinun olisi helpompi pyörittää omaa arkea. Jaan reseptin myös, että sinun olisi helppo lisätä kasvisruokareseptejä ruokavalioosi ja perheesi ruokavalioon. Kasvisruoka ei ole sen vaikeampaa valmistaa kun liharuokakaan. Se jopa kypsyy nopeammin, joten on tällä tavoin täydellistä pikaruokaa. Lisäksi se sisältää paljon vitamiineja ja värejä. Päivän HeViMa (hedelmät, vihannekset, marjat) annos tulee helpommin täyteen.

Pasta mielletään monesti raskaaksi ja rasvaiseksi (sekä lihottavaksi ruuaksi), mutta omasta mielestäni vegaaninen kasvispasta ei tee oloani raskaaksi. Se kuitenkin täyttää sen lohturuoka-aukon, joka aina välillä ammottaa tyhjyyttään elämän tiimellyksessä.

Tämä resepti on siitä hyvä, että sitä voi muunnella saatavissa tai sesongissa olevien kasvisten mukaan. Tämän pastan valmistajan ei tarvitse olla maustevelho, koska maku pastaan syntyy mutkitta. Makujen harmonian pasta saa suolaisista aurinkokuivatuista tomaateista sekä kalamata oliiveista. Suosittelen käyttämään kivellisiä oliiveja (ja poistamaan kivet ruuanlaiton yhteydessä), koska nämä oliivit sisältävät aivan eri tasolla makua kuin kivettömät oliivit.

Toinen hyvä asia mikä tähän pastaan liittyy on se, että voit heittää kaikki raaka-aineet yhtä aikaa pannulle ja kuullotella niitä pannulla sen aikaa kun pastasi kypsyy. Ruoka ei siis vaadi sen ihmeempiä kokkaustaitoja vaan laiskempikin ruokaharrastaja onnistu varmasti.

Kasvikset, jotka esimerkiksi sopivat reseptiin:

Tuoreet: Paprikat kaikissa väreissä, tomaatit, lehtikaali, pinaatti, sipuli, punasipuli, valkosipuli, kevätsipuli, persilja, basilika, porkkana, herkkusienet, siitakesienet, munakoiso, kesäkurpitsa

Säilykkeet: Kalamata-oliivit, aurinkokuivatut tomaatit, artisokka, paahdettu paprika

Pakaste: Pinaatti, vihreät pavut

Proteiini: kikherneet, valkoiset pavut, herneproteiinirouhe, quorn

Nämä ovat siis vain esimerkkejä. Voit valita näistä vaihtoehdoista (tai listan ulkopuolelta!) itsellesi sopivat ainekset ja yhdistellä niitä loputtomiin. Tietenkin suosittelen käyttämään aina kasviksia eri väreissä, esimerkiksi paprika (punainen), pinaatti (vihreä), keltasipuli (keltainen). Mutta tärkeintä, että teet ruokaa josta tykkäät ja niistä raaka-aineista jotka sinulle sopivat. Proteiinin lähteiksi suosittelen mahdollisimman miedon makuisia tuotteita, kuten itse suosimaani herneproteiinirouhetta, jota ripottelen valmiin pastan päälle.

ESIMERKKIRESEPTI

Helppo kasvispasta

2 annosta

Valmistusaika 20 minuuttia

Ainekset

300 grammaa tuoretta luomupinaattia huuhdeltuna

3 Kevätsipulin vartta ja sipuliosa silputtuna

3 valkosipulinkynttä pieniksi hakattuna

puolikas munakoiso pilkottuna

6 aurinkokuivattua tomaattia, sekä 2 rkl öljyä tomaateista

6 Kalamata-oliivia kivet poistettuna ja pilkottuna

Tuoretta basilikaa

1 rkl Luomu kasvisliemijauhetta

1 tl savupaprikajauhetta

2 dl kaurakermaa

2 rkl neitsyt oliiviöljyä

(parmesaania)

Valinnaista täysjyväpastaa

Valmistusohje

Laita pastan keitinvesi kiehumaan kattilaan. Kuumenna paistinpannulla/kasarissa öljy. Heitä kaikki kastikeainekset paisti kerma pannulle. Kuullota kasviksia samalla kun vesi alkaa kiehumaan ja keitä pasta oheen mukaan. Kun pasta alkaa olla kypsää lisää kastikkeeseen kerma ja sekoita. Valuta pasta ja lisää kastike pastan joukkoon. Sekoita.

Annostele lautaselle ja koristele tuoreella basilikalla. Raasta pinnalle halutessasi laadukasta parmesaania. Nauti!

Lotta Lahti

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3