Etsitkö onnellisuutta vääristä paikoista?

Jotta voi olla onnellinen, on hyvä tiedostaa mistä kanavista onnellisuutta hakee. Nykyaika tarjoaa onnellisuutta yhä useammasta eri kanavasta, ALE-hinnoilla ja nopeasti. Nopeus ja valmiiksi pureskeltu onni eivät kuitenkaan välttämättä ole se viisain ja kestävin ratkaisu.

Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on mahdollista ja kaikkea on tarjolla. Pahan olon poistamiseen on tarjolla lääkkeitä, päihteitä, tapahtumia, vempaimia ja ruokaa. Ja aina vain lisää ruokaa. Lisäksi esineet ja tavarat täyttävät kotimme ja matkustelukuvat Facebook-tilimme. Jos ei ole varaa matkustella tai ostaa uutta sohvaa, koemme helposti olevamme eriarvoisia eikä meillä ole oikeutta olla onnellisia.

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut aineelliset asiat vaikuttavat onnellisuuteemme ainoastaan siihen saakka, kun perustarpeemme ovat tyydyttyneet. Kun meillä on riittävästi rahaa ruokaan ja perustavaroihin, katto päämme päällä ja rahallinen mahdollisuus tehdä asioita joista pidämme, ei ylimääräinen raha tai materia lisää onnellisuuttamme. Onnellisuus on siis etsittävä jostakin muualta.

Onnellisuus löytyy sinusta itsestäsi. Se on ilmaista.

Poimimalla asioita ulkopuolelta ihminen ei joudu koskaan kohtaamana itseään. Hän ei joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaansa, omaa kehoaan, omaa mieltään. Onnellisuus on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei tee sinusta onnellista. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Vain sinä voit tehdä itsesi onnelliseksi. Ei kukaan muu. Eikö olisi ihanaa, jos onnesi ei olisi riippuvainen kenestäkään muusta?

Ympäristösi ja sen tuomat virikkeet eivät ole onnellisuutesi esteenä eivätkä takeena. Voit olla onnellinen juuri siinä missä olet; työpaikalla, kotisohvalla, mökillä, kaupassa, leikkipuistossa. Sisäinen hyvä olosi seuraa sinua mukanaan minne ikinä menetkin. Sinä luot ympäristösi, ei toisinpäin.

Ympäristö voi vaikuttaa onnellisuuteemme hetkellisesti. Se voi vavisuttaa sitä, koetella sitä, jopa poistaa sen hetkeksi. Mutta kun olet sisäisesti onnellinen, ympäristön ärsykkeet eivät enää vaikuta sinuun niin voimakkaasti kuin ennen.

Sinä päätät kuinka suhtaudut asioihin

Mikään ei ole tärkeämpää kuin sinun oma suhtautumisesi asioihin. Onnellinen ihminen on se, joka riemuitsee siitä mitä hänellä on, ei murehdi sitä mitä häneltä puuttuu. Eikö vain?

Sinun onnellisuutesi on eniten kiinni sinun asenteestasi. Mihin sinä kiinnität huomion? Kuinka sinä suhtaudut asioihin?

Vuosia sitten suhtauduin itse kaikkeen varauksella.

”Mitähän tuo ihminen tarkoitti sanoessaan noin?”

”Huominen esitelmä menee varmasti pieleen.”

”Mieheni ei taaskaan ole siivonnut!”

”Miksi minun pitää aina tehdä kaikki?”

”Elämä ei voi tästä muuttua enää pahemmaksi.”

Elin negatiivisuuden kierteessä. Vaikka ulkopuolelta elämäni näytti hyvältä, ihan normaalilta, elämä tuntui sisältä rankalta. Suhtauduin asioihin pelokkaalla ja kielteisellä asenteella. Jotkin voisivat sanoa tätä realismiksi, mutta mielestäni se ei ollut sitä. Realismi voi olla positiivista. Realismi voi olla kiitollisuutta. Kiitollisuus ja positiivinen asenne lisäävät onnellisuuttasi. Samoin tekee huomion suuntaaminen hyvään.

Harjoittelen vieläkin positiivista suhtautumista ja huomion kiinnittämistä hyvään. Huomioin tietoisesti päivästä ja elämästä niitä asioita, joista olen kiitollinen. Niin isot kuin pienet asiat. Tällä hetkellä olen kiitollinen, että saan viettää kiireettömän työpäivän kirjastossa, mahani on täynnä ja mieleni rauhallinen. Voisin toki murehtia tulevaa muuttoa, jättimäistä univelkaa, suurta työmäärää ja tulevaa synnytystä. Mutta tällä hetkellä en halua murehtia. Nuo ovat asioita, jotka eivät murehtimalla muutu.

Kehotietoisuus ja tietoinen eläminen onnellisuuden tukena

Tietoinen läsnäolo on yksi onnellisuuden avaimista. Kun osaat hallita mieltäsi, se ei enää tuputa tietoisuuteesi jatkuvasti kielteisiä kuvia tai olemattomia tarpeita. Mielikuvat ja mainokset eivät enää vaikuta sinuun samalla tavalla. Opit tuntemaan itsesi, omat halusi, todelliset tarpeesi ja arvosi.

Tietoisen läsnäolon kulmakivi on kehotietoisuus, koska tietoisuus omasta kehosta ja hengityksestä ovat yksinkertaisin keino tietoiseen läsnäoloon. Tietoisuus omasta kehosta ja sen signaaleista palauttaa sinut välittömästi tähän hetkeen ja auttaa sinua tyhjentämään mielesi huutavalta minältä, joka sanoo, että sinun pitää tehdä sitä ja tätä.

Kehotietoisuuden harjoittaminen auttaa sinua myös tuntemaan kehosi tarpeet koskien liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Kun kuuntelet, ravitset ja rauhoitat kehoasi, alat tulla herkemmäksi sen viesteille. Näin opit tuntemaan itseäsi ja kehoasi paremmin. Ankkurointiharjoitus on yksinkertainen kehotietoisuus-/tietoisen läsnäolon harjoitus, jonka voit tehdä milloin ja missä vain.

Ankkurointiharjoitus

Kesto noin 2 minuuttia

Seiso tukevasti paikallasi. Laita jalat hartioiden levyiseen haara-asentoon ja maadoita jalkasi lattiaan tai maahan. Kuvittele, että pudottaisit ankkurin. Tunne kuinka paino jakautuu jaloillesi tasaisesti. Keskity vain tähän hetkeen ja sulje silmäsi jos voit.

Paina jalkojasi kohti maata ja tunne kuinka lihaksesi jännittyvät kannatellessaan sinua. Kuvittele näkymätön lanka joka vetää sinua päästä ylöspäin jolloin ryhtisi paranee. Laita hartiat taakse ja pudota ne pois korvista. Seiso hyvässä ryhdissä mutta ole rento. Tunne kuinka painovoima vetää jalkojasi kohti maata.

Pane merkille koko kehosi. Hengitä kymmenen kertaa hitaasti syvään sisään ja ulos. Hengitä ulos hyvin hitaasti, siten että keuhkosi tyhjenevät kokonaan. Anna niiden täyttyä itsestään sisäänhengityksellä.

Huomaa, mitä tuntemuksia sinulla on, kun keuhkosi tyhjenevät. Huomaa, miltä tuntuu, kun ne taas täyttyvät. Huomaa, miten rintakehäsi nousee ja laskee. Anna ajatustesi tulla ja mennä, aivan kuin ne olisivat ohi ajavia autoja tai rantaa huuhtovia aaltoja. Ne tulevat ja menevät.

Katso nyt ympärillesi ja pane merkille, mitä näet ja kuulet ympärilläsi. Huomaa, missä olet ja mitä teet.

Harjoituksen jälkeen pohdi suhtaudutko ympäristöösi nyt eri tavalla? Tuntuuko sinusta erilaiselta? Kun annat asioiden tapahtua sellaisenaan arvostelematta ja arvioimatta niitä on mielelläsi rauha.

Mitä voin tehdä oman onnellisuuteni hyväksi?

Sekä tutkimukset, että omat kokemukseni kannustavat näihin viiteen asiaan. Jokainen niistä on ilmainen.

  1. Suuntaa huomiosi hyvään.
  2. Tunne itsesi ja kehosi
  3. Tee asioita joista nautit
  4. Vietä aikaa ihmisten kanssa joita rakastat
  5. Ole kiitollinen niin pienistä kuin suurista asioista elämässäsi

Ole kiitollinen, ole onnellinen!

Lotta Lahti <3

Miksi kannattaa nauraa?

Nauru on parasta lääkettä.

Oletko kuullut tämän ennenkin? Uskon sen ja hyvästä syystä. Itse pidän naurua, kepeyttä ja iloa erittäin tärkeinä hoitokeinoina, joilla voidaan vaikuttaa omaan ja muiden fiilikseen. Vaikka hymyilisit ilman syytä, siitä tulee parempi mieli. Hymy vie aivoihin viestin, että olet hyvällä tuulella. Tähän perustuu myös naurujooga. Kun nauraa väkisin, alkaa naurattaa, koska se on hassua.

Kyse on enemmän omista asenteista kuin taidoista.

Vaikka kannatan naurua ja hymyilyä, en tarkoita, ettei elämässä saisi olla surullinen. Saa olla. Saa itkeä. Kaikki tunteet kuuluvat elämään. Tarkoitan, että hymyssä suin elämä vain yksinkertaisesti maistuu paremmalta. Ja mikä parasta, sitäkin voi tietoisesti harjoitella. Nimittäin nauramista!

Haluatko olla viehättävämpi? Hymyile ja naura enemmän!

Haluatko olla sosiaalisempi? Hymyile ja naura enemmän!

Haluatko olla onnellisempi? Hymyile ja naura enemmän!

Nauru ja hymy eivät maksa mitään, mutta niillä on suuri merkitys sinulle itsellesi. Niillä on suuri merkitys myös ihmisille ympärilläsi. Ystävällisyys, kiltteys ja huomaavaisuuskaan eivät maksa mitään. Ja näillä, jos millä on merkitystä.

Naurulla on todettu olevan monia terveydellisiä vaikutuksia. Se esimerkiksi

  1. Vähentää stressiä
  2. Alentaa verenpainetta
  3. Ehkäisee masennusta

Ja ennen kaikkea se on kivaa.

Mistä sitten johtuu, että emme naura enemmän? Pidetäänkö nauravaisia ihmisiä jotenkin höpsöinä ja epäpätevinä? Siinä tapauksessa olen mieluummin höpsö ja onnellinen, kuin älykäs ja onneton.

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki
Viisas neuvoo iloitsemaan elämästä – hyvinvointivalmennus

Kumman tien sinä valitset?

// Lotta Lahti

Itsetunto, mikä se on?

Mikä ihmeen itsetunto? Hyvä itsetunto on yksinkertaisuudessaan itsensä arvioimista. Tämän vuoksi aloitin hyvän itsetunnon tutkimisen kysymällä ihmisiltä, mitä hyvä itsetunto juuri heille merkitsee.

Vastaajat olivat monen ikäisiä, miehiä ja naisia sekä monen eri ammatin edustajia. Vastauksetkin olivat erilaisia, mutta kaikista välittyi sama viesti; hyvä itsetunto on erittäin henkilökohtainen kokemus itsestä ihmisenä. Vastaajien mielestä hyvän itsetunnon omaava ottaa myös muut huomioon.

Osa vastaajista pohti sitä, kuinka jokin ihminen saattaa käytöksellään ja olemuksellaan näyttää, että hänellä on hyvä itsetunto, mutta kokemus siitä puuttuu. Lisäksi pohdittiin, että myös itseään voi huijata hyvän itsetunnon kanssa. Kuinka sitten tietää omaavansa hyvän itsetunnon? Tällaisia vastauksia sain.

”Rauha oman tekemisen ja olemisen kanssa. Ei häpeä kuka on ja mitä tekee.”

“Itsensä hyväksymistä ja itsenään olemista. Luottaa siihen, että kelpaa sellaisena kuin on ja pystyy elämään elämää siten miten itse haluaa. Uskaltaa tehdä omia päätöksiä. Ei tarkoita sitä, että ei pitäisi muita kuunnella tai ottaa huomioon. Seisoo omien päätösten takana.”

”Että ei tarvitse miettiä suuta avatessaan mitä muut miettivät”

“Itsetunto asia joka rakentuu itsetuntemukselle. Hyvä itsetunto on sopusointua omien kykyjen ja tavoitteiden kanssa. Tietää mihin pystyy ja voi elää sen mukaan.”

“Usko itseensä, omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin. Pystyy rakastaa ja arvostaa itseään terveellä tavalla. Ei ota itseään liian vakavasti ja osaa nauraa itselleen.”

”Kokemusta siitä, että olen riittävä, arvokas ja tärkeä sellaisena kuin olen. Että olen niin tietoinen itsestäni ja arvoistani, vahvuuksistani ja heikkouksistani, etten anna ulkoisten tekijöiden tai sanojen vaikuttaa tähän kokemukseen negatiivisesti.”

“Sitä, että voi illalla käydä nukkumaan hyvillä mielin. Ja, että ei tietoisesti ole pahoittanut kenenkään mieltä.”

Koska monet kokevat ahdistusta ja tyytymättömyyttä omaan ulkonäköönsä liittyen, minun oli pohdittava itsetuntoa myös ulkoisen olemuksen kannalta. Mitä yhteyttä ulkonäöllä ja itsetunnolla on? Vai onko niillä edes yhteyttä?

Keskustelimme ystäväni kanssa aiheesta. Keskustelussa emme päässeet mihinkään mustavalkoiseen lopputulokseen. Ymmärsimme molemmat ulkonäön vaikuttavan jossain määrin siihen mitä itsestämme ajattelemme, mutta se ei kuitenkaan ollut hyvän itsetunnon tae. Muiden silmissä kaunis ihminen voi kärsiä suuresti heikosta itsetunnosta. Hän voi kokea olevansa viehättävän näköinen, mutta kokemus jää itsetunnon kannalta valitettavan pinnalliseksi ja ohueksi.

Oman kokemukseni mukaan ihmisellä, jolla ulkonäkö sanelee oman hyvinvoinnin ja sen millaisena itsensä näkee, voi olla vaikeuksia vahvan itsetunnon rakentamisessa. Itse panostin ulkonäkööni kymmenisen vuotta sitten nykyistä enemmän ja hoikkuuteni oli minulle pakkomielle. Olin onneton ja epävarma itsestäni. Kärsin syömishäiriöstä ja vaatteet olivat minulle kertakäyttötavaraa. Nyt olen kantanut ja synnyttänyt kaksi lasta. Olen ulkoisesti ehdottomasti ryppyisempi ja välinpitämättömämpi, mutta koen itsetuntoni vahvistuneen. Tunnen itseni paremmin; tiedän mikä minussa on hyvää ja missä asioissa haluan kehittyä. Vaikka haluan vahvistaa itsetuntoani, sen määrittää jokin muu kuin ulkonäkö.

Tämä on toki vain oma kokemukseni. Ulkoiseen olemukseen panostaminen ei tietenkään ole vahvan itsetunnon este! Sehän on etuoikeus! Tärkeää on se mikä sinut määrittelee. Ulkonäköön panostava ihminen voi nauttia esteettisistä asioista antamatta niiden hallita omia ajatuksiaan.

Itsetunto ilmiönä voi näyttäytyä erilaisena eri elämän vaiheissa. Hyvä itsetunto tuottaa riittävän vahvan omakuvan, jotta omat myönteiset piirteet ovat aina omia haasteita vahvempia. Se takaa, että ihminen selviää vastoinkäymisistä ja tietää pärjäävänsä. Vastoinkäymisten kohdatessa näkee myös hyvän elämässä.

Hyvän itsetunnon omaava ihminen ei siis ole sama kuin itsekäs tai omahyväinen. Hän kohtelee muita hyvin ja elää oman näköistä elämää. Hyvään itsetuntoon liittyy näin vahvasti kyky arvostaa muita ihmisiä. Omien haasteiden ja heikkouksien hyväksyminen tarkoittaa sitä, että ihmisenä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa. Jotta itsetuntoa voisi kehittää, on hyvä tutustua itseensä. Hyvä itsetuntemus on vahvan itsetunnon kulmakiviä.

Oma positiivinen suhtautuminen muihin auttaa positiivisessa suhtautumisessa itseensä. Yksinkertaisuudessaan; kun keskityt hyvään, sinulle jää vähemmän aikaa keskittyä huonoon. Lisäksi voi olla tarpeellista havainnoida, onko ympärilläsi ihmisiä, jotka rohkaisevat, kannustavat ja hyväksyvät? Vai arvostelevatko he ennemminkin? Antavatko ympärillä olevat ihmiset sinulle energiaa vai päinvastoin? Hakeudu sellaisten ihmisten seuraan, jossa voit olla oma itsesi ja jossa sinun on hyvä olla.

Toivon, että jokainen huomaisi, että omilla ajatuksillamme helposti joko lannistamme tai rohkaisemme itseämme. On hyvä harjoitella puhumaan itselle kuin puhuisi parhaalle ystävälleen. Muista; ne asiat joihin kiinnität huomiota lisääntyvät. Kehitä hyviä puoliasi! Listaa ne paperille! Kiitä itseäsi onnistumisesta!

Onnea matkaan vahvan itsetunnon rakentamisessa, muiden ja itsen arvostamisessa sekä kauniissa elämässä! Aloita tänään. Huomenna olet jo hyvässä vauhdissa.

Rakasta itseäsi niin paljon, että siitä läikkyy yli muille ihmisille!

// Lotta Lahti