Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3

Etsitkö onnellisuutta vääristä paikoista?

Jotta voi olla onnellinen, on hyvä tiedostaa mistä kanavista onnellisuutta hakee. Nykyaika tarjoaa onnellisuutta yhä useammasta eri kanavasta, ALE-hinnoilla ja nopeasti. Nopeus ja valmiiksi pureskeltu onni eivät kuitenkaan välttämättä ole se viisain ja kestävin ratkaisu.

Elämme yhteiskunnassa, jossa kaikki on mahdollista ja kaikkea on tarjolla. Pahan olon poistamiseen on tarjolla lääkkeitä, päihteitä, tapahtumia, vempaimia ja ruokaa. Ja aina vain lisää ruokaa. Lisäksi esineet ja tavarat täyttävät kotimme ja matkustelukuvat Facebook-tilimme. Jos ei ole varaa matkustella tai ostaa uutta sohvaa, koemme helposti olevamme eriarvoisia eikä meillä ole oikeutta olla onnellisia.

Kuten olen jo aikaisemmin kirjoittanut aineelliset asiat vaikuttavat onnellisuuteemme ainoastaan siihen saakka, kun perustarpeemme ovat tyydyttyneet. Kun meillä on riittävästi rahaa ruokaan ja perustavaroihin, katto päämme päällä ja rahallinen mahdollisuus tehdä asioita joista pidämme, ei ylimääräinen raha tai materia lisää onnellisuuttamme. Onnellisuus on siis etsittävä jostakin muualta.

Onnellisuus löytyy sinusta itsestäsi. Se on ilmaista.

Poimimalla asioita ulkopuolelta ihminen ei joudu koskaan kohtaamana itseään. Hän ei joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaansa, omaa kehoaan, omaa mieltään. Onnellisuus on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei tee sinusta onnellista. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Vain sinä voit tehdä itsesi onnelliseksi. Ei kukaan muu. Eikö olisi ihanaa, jos onnesi ei olisi riippuvainen kenestäkään muusta?

Ympäristösi ja sen tuomat virikkeet eivät ole onnellisuutesi esteenä eivätkä takeena. Voit olla onnellinen juuri siinä missä olet; työpaikalla, kotisohvalla, mökillä, kaupassa, leikkipuistossa. Sisäinen hyvä olosi seuraa sinua mukanaan minne ikinä menetkin. Sinä luot ympäristösi, ei toisinpäin.

Ympäristö voi vaikuttaa onnellisuuteemme hetkellisesti. Se voi vavisuttaa sitä, koetella sitä, jopa poistaa sen hetkeksi. Mutta kun olet sisäisesti onnellinen, ympäristön ärsykkeet eivät enää vaikuta sinuun niin voimakkaasti kuin ennen.

Sinä päätät kuinka suhtaudut asioihin

Mikään ei ole tärkeämpää kuin sinun oma suhtautumisesi asioihin. Onnellinen ihminen on se, joka riemuitsee siitä mitä hänellä on, ei murehdi sitä mitä häneltä puuttuu. Eikö vain?

Sinun onnellisuutesi on eniten kiinni sinun asenteestasi. Mihin sinä kiinnität huomion? Kuinka sinä suhtaudut asioihin?

Vuosia sitten suhtauduin itse kaikkeen varauksella.

”Mitähän tuo ihminen tarkoitti sanoessaan noin?”

”Huominen esitelmä menee varmasti pieleen.”

”Mieheni ei taaskaan ole siivonnut!”

”Miksi minun pitää aina tehdä kaikki?”

”Elämä ei voi tästä muuttua enää pahemmaksi.”

Elin negatiivisuuden kierteessä. Vaikka ulkopuolelta elämäni näytti hyvältä, ihan normaalilta, elämä tuntui sisältä rankalta. Suhtauduin asioihin pelokkaalla ja kielteisellä asenteella. Jotkin voisivat sanoa tätä realismiksi, mutta mielestäni se ei ollut sitä. Realismi voi olla positiivista. Realismi voi olla kiitollisuutta. Kiitollisuus ja positiivinen asenne lisäävät onnellisuuttasi. Samoin tekee huomion suuntaaminen hyvään.

Harjoittelen vieläkin positiivista suhtautumista ja huomion kiinnittämistä hyvään. Huomioin tietoisesti päivästä ja elämästä niitä asioita, joista olen kiitollinen. Niin isot kuin pienet asiat. Tällä hetkellä olen kiitollinen, että saan viettää kiireettömän työpäivän kirjastossa, mahani on täynnä ja mieleni rauhallinen. Voisin toki murehtia tulevaa muuttoa, jättimäistä univelkaa, suurta työmäärää ja tulevaa synnytystä. Mutta tällä hetkellä en halua murehtia. Nuo ovat asioita, jotka eivät murehtimalla muutu.

Kehotietoisuus ja tietoinen eläminen onnellisuuden tukena

Tietoinen läsnäolo on yksi onnellisuuden avaimista. Kun osaat hallita mieltäsi, se ei enää tuputa tietoisuuteesi jatkuvasti kielteisiä kuvia tai olemattomia tarpeita. Mielikuvat ja mainokset eivät enää vaikuta sinuun samalla tavalla. Opit tuntemaan itsesi, omat halusi, todelliset tarpeesi ja arvosi.

Tietoisen läsnäolon kulmakivi on kehotietoisuus, koska tietoisuus omasta kehosta ja hengityksestä ovat yksinkertaisin keino tietoiseen läsnäoloon. Tietoisuus omasta kehosta ja sen signaaleista palauttaa sinut välittömästi tähän hetkeen ja auttaa sinua tyhjentämään mielesi huutavalta minältä, joka sanoo, että sinun pitää tehdä sitä ja tätä.

Kehotietoisuuden harjoittaminen auttaa sinua myös tuntemaan kehosi tarpeet koskien liikuntaa, ravintoa ja lepoa. Kun kuuntelet, ravitset ja rauhoitat kehoasi, alat tulla herkemmäksi sen viesteille. Näin opit tuntemaan itseäsi ja kehoasi paremmin. Ankkurointiharjoitus on yksinkertainen kehotietoisuus-/tietoisen läsnäolon harjoitus, jonka voit tehdä milloin ja missä vain.

Ankkurointiharjoitus

Kesto noin 2 minuuttia

Seiso tukevasti paikallasi. Laita jalat hartioiden levyiseen haara-asentoon ja maadoita jalkasi lattiaan tai maahan. Kuvittele, että pudottaisit ankkurin. Tunne kuinka paino jakautuu jaloillesi tasaisesti. Keskity vain tähän hetkeen ja sulje silmäsi jos voit.

Paina jalkojasi kohti maata ja tunne kuinka lihaksesi jännittyvät kannatellessaan sinua. Kuvittele näkymätön lanka joka vetää sinua päästä ylöspäin jolloin ryhtisi paranee. Laita hartiat taakse ja pudota ne pois korvista. Seiso hyvässä ryhdissä mutta ole rento. Tunne kuinka painovoima vetää jalkojasi kohti maata.

Pane merkille koko kehosi. Hengitä kymmenen kertaa hitaasti syvään sisään ja ulos. Hengitä ulos hyvin hitaasti, siten että keuhkosi tyhjenevät kokonaan. Anna niiden täyttyä itsestään sisäänhengityksellä.

Huomaa, mitä tuntemuksia sinulla on, kun keuhkosi tyhjenevät. Huomaa, miltä tuntuu, kun ne taas täyttyvät. Huomaa, miten rintakehäsi nousee ja laskee. Anna ajatustesi tulla ja mennä, aivan kuin ne olisivat ohi ajavia autoja tai rantaa huuhtovia aaltoja. Ne tulevat ja menevät.

Katso nyt ympärillesi ja pane merkille, mitä näet ja kuulet ympärilläsi. Huomaa, missä olet ja mitä teet.

Harjoituksen jälkeen pohdi suhtaudutko ympäristöösi nyt eri tavalla? Tuntuuko sinusta erilaiselta? Kun annat asioiden tapahtua sellaisenaan arvostelematta ja arvioimatta niitä on mielelläsi rauha.

Mitä voin tehdä oman onnellisuuteni hyväksi?

Sekä tutkimukset, että omat kokemukseni kannustavat näihin viiteen asiaan. Jokainen niistä on ilmainen.

  1. Suuntaa huomiosi hyvään.
  2. Tunne itsesi ja kehosi
  3. Tee asioita joista nautit
  4. Vietä aikaa ihmisten kanssa joita rakastat
  5. Ole kiitollinen niin pienistä kuin suurista asioista elämässäsi

Ole kiitollinen, ole onnellinen!

Lotta Lahti <3

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3