Pysyvä muutos parempaan onnistuu, kun pysyt päätöksessäsi ja tiedät mitä haluat. Nämä vinkit auttavat!

Tuntuuko sinusta, että haluat muuttaa elämääsi parempaan ja omaksua hyviä tapoja, mutta ”retkahdat” aina vanhoihin huonoihin tapoihisi? Päätät aina sunnuntaina, että maanantaina alat pyöräilemään töihin. Lenkkeilyharrastus tyssää kolmeen porrastreeniin. Kännykkä köllöttää sängyn vieressä, vaikka yrität välttää somekoukkua. ”Tämä suklaalevy oli sitten viimeinen.” Kuulostaako tutulta?

Älä hätäile, et ole ainoa.

Koska niin sanotut repsahdukset ovat niin yleisiä, haluaisin antaa vinkkejä kuinka voit pysyä päätöksessäsi.

  1. Anna aikaa muutokselle. Älä kuvittele muuttuvasi yhdessä yössä. Ei kannata mitata onnistumista, että olet ollut kolme päivää sokerilakossa, jos tavoitteena on pysyvämmät terveelliset ravintotottumukset. Lakko voi olla ihan ok, mutta sitäkin tärkeämpää on elää normaalia elämää, eikä miettiä koko ajan kuinka pärjätä taas päivä ilman sokeria. Silloin sokerista tulee vieläkin houkuttelevampi kielletty hedelmä. Pikku hiljaa elimistösi siis oppii pois sokerista ja sinä opit tapoja, joilla sokeri ei ole sinulle enää ”ongelma”
  2. Vältä ankeuttajia. Eli niitä ihmisiä, jotka pyrkivät estämään tai hidastamaan sinua muutoksessasi. Jokaisen ihmisen elämässä on ainakin yksi ankeuttaja. Tunnista hänet. Pidä huoli, että läheisesi tukevat sinua muutoksessasi, joskus pahin ankeuttaja voi löytyä kotoa.
  3. Panosta arkeen ja nauti siitä. Älä elä vain viikonlopuille tai ajattele, että kun elän viisi päivää lakossa, saan viikonloppuna nauttia elämästä. Suurin osa elämästäsi on kuitenkin arkea. Ainoastaan huippuhetkiin panostaminen takaa, että suurin osa elämästä menee sinulta ohi. Jo elämäntapamuutoksen matkasta kannattaa nauttia täysin rinnoin.
  4. Rakasta itseäsi. Repsahditko? Älä soimaa itseäsi. Äläkä tee muutosta siinä mielessä, että rankaiset itseäsi. Pyri omaksumaan myötätuntoisempi suhtautuminen itseesi. Säästyt monelta mielipahalta. Jyrkkä itsensä soimaaminen ei ohjaa pysyviin muutoksiin, lipsuminen kuuluu asiaan. Tärkeintä on palata takaisin hyviin tapoihin lipsumisen jälkeen eikä heittää pyyhettä kehään.
  5. Ymmärrä syy muutokselle. Sinun on hyvä ymmärtää miksi haluat muutosta. Miksi haluat muuttaa ruokailutottumuksiasi? Miksi haluat tehdä vähemmän töitä? Miksi haluat nukkua enemmän? Miksi on tärkeää harjoitella stressinhallintaa? Miksi on hyvä lisätä arkiliikuntaa? Jos et tiedä itsekkään syytä miksi tottumuksia on hyvä muuttaa, et tule pysymään päätöksessäsi. On tärkeää kirjata ylös ne asiat joihin tapa vaikuttaa ja kirjata myös ne asiat jotka parantuvat kun uusi tapa otetaan käyttöön. Eli mitkä asiat elämässäsi paranevat muutoksen myötä?
  6. Hoida ensin peruspilarit kuntoon. Yritätkö muuttaa liikunta- ja ravintotottumuksiasi, mutta arjen- ja ajanhallinta ei sinulta onnistu? On hyvin todennäköistä, että arjenhallinnan ja ajanhallinnan vaikeudet aiheuttavat ongelmia myös ravinto- ja liikuntatottumuksissasi. Suosittelen lämpimästi keskittyä ongelman aiheuttajaan. Näin muutos parempaan on pysyvämpää!
  7. Opi virheistäsi ja onnistumisista. Oletko joskus aikaisemminkin muuttanut tapojasi? Mikä silloin toimi? Kaipasitko ystävien tukea? Muutuitko kertalaakista vai sopiko sinulle vaiheittainen siirtyminen? Onnistuiko esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tahdonvoimalla vai kaipasitko tueksi lääkitystä tai tukiryhmää? Pudotitko painoa valmentajan avulla vai itsenäisesti? Mitkä asiat ovat toimineet sinulla aikaisemmin? Entä mitkä asiat ovat aiheuttaneet epäonnistumisia? Väsymys? Kiire? Lopahtiko pyöräilyharrastus syksyn sadesäihin? Entä jos ostaisit kunnon välineet, niin tekosyille ei olisi enää tilaa? Opi aikaisemmista kokemuksistasi, jotta sinun ei tarvitsisi toistaa vieheitäsi. Näin onnistut todennäköisemmin tällä kerralla.
  8. Ajattele muutosta etuoikeutena. Vaikka et olisikaan syntynyt lasi puoliksi täynnä, voit aina muuttaa ajattelutapaasi. Muutos on etuoikeutesi. Sinä voit voida paremmin. Sinä voit nukkua enemmän. Syödä paremmin. Rakastaa enemmän. Elää enemmän. Usko se.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua!

Lotta Lahti

 

Muunneltava arjen 20-minuutin kasvispasta

Jaan seuraavan reseptin, että sinun olisi helpompi pyörittää omaa arkea. Jaan reseptin myös, että sinun olisi helppo lisätä kasvisruokareseptejä ruokavalioosi ja perheesi ruokavalioon. Kasvisruoka ei ole sen vaikeampaa valmistaa kun liharuokakaan. Se jopa kypsyy nopeammin, joten on tällä tavoin täydellistä pikaruokaa. Lisäksi se sisältää paljon vitamiineja ja värejä. Päivän HeViMa (hedelmät, vihannekset, marjat) annos tulee helpommin täyteen.

Pasta mielletään monesti raskaaksi ja rasvaiseksi (sekä lihottavaksi ruuaksi), mutta omasta mielestäni vegaaninen kasvispasta ei tee oloani raskaaksi. Se kuitenkin täyttää sen lohturuoka-aukon, joka aina välillä ammottaa tyhjyyttään elämän tiimellyksessä.

Tämä resepti on siitä hyvä, että sitä voi muunnella saatavissa tai sesongissa olevien kasvisten mukaan. Tämän pastan valmistajan ei tarvitse olla maustevelho, koska maku pastaan syntyy mutkitta. Makujen harmonian pasta saa suolaisista aurinkokuivatuista tomaateista sekä kalamata oliiveista. Suosittelen käyttämään kivellisiä oliiveja (ja poistamaan kivet ruuanlaiton yhteydessä), koska nämä oliivit sisältävät aivan eri tasolla makua kuin kivettömät oliivit.

Toinen hyvä asia mikä tähän pastaan liittyy on se, että voit heittää kaikki raaka-aineet yhtä aikaa pannulle ja kuullotella niitä pannulla sen aikaa kun pastasi kypsyy. Ruoka ei siis vaadi sen ihmeempiä kokkaustaitoja vaan laiskempikin ruokaharrastaja onnistu varmasti.

Kasvikset, jotka esimerkiksi sopivat reseptiin:

Tuoreet: Paprikat kaikissa väreissä, tomaatit, lehtikaali, pinaatti, sipuli, punasipuli, valkosipuli, kevätsipuli, persilja, basilika, porkkana, herkkusienet, siitakesienet, munakoiso, kesäkurpitsa

Säilykkeet: Kalamata-oliivit, aurinkokuivatut tomaatit, artisokka, paahdettu paprika

Pakaste: Pinaatti, vihreät pavut

Proteiini: kikherneet, valkoiset pavut, herneproteiinirouhe, quorn

Nämä ovat siis vain esimerkkejä. Voit valita näistä vaihtoehdoista (tai listan ulkopuolelta!) itsellesi sopivat ainekset ja yhdistellä niitä loputtomiin. Tietenkin suosittelen käyttämään aina kasviksia eri väreissä, esimerkiksi paprika (punainen), pinaatti (vihreä), keltasipuli (keltainen). Mutta tärkeintä, että teet ruokaa josta tykkäät ja niistä raaka-aineista jotka sinulle sopivat. Proteiinin lähteiksi suosittelen mahdollisimman miedon makuisia tuotteita, kuten itse suosimaani herneproteiinirouhetta, jota ripottelen valmiin pastan päälle.

ESIMERKKIRESEPTI

Helppo kasvispasta

2 annosta

Valmistusaika 20 minuuttia

Ainekset

300 grammaa tuoretta luomupinaattia huuhdeltuna

3 Kevätsipulin vartta ja sipuliosa silputtuna

3 valkosipulinkynttä pieniksi hakattuna

puolikas munakoiso pilkottuna

6 aurinkokuivattua tomaattia, sekä 2 rkl öljyä tomaateista

6 Kalamata-oliivia kivet poistettuna ja pilkottuna

Tuoretta basilikaa

1 rkl Luomu kasvisliemijauhetta

1 tl savupaprikajauhetta

2 dl kaurakermaa

2 rkl neitsyt oliiviöljyä

(parmesaania)

Valinnaista täysjyväpastaa

Valmistusohje

Laita pastan keitinvesi kiehumaan kattilaan. Kuumenna paistinpannulla/kasarissa öljy. Heitä kaikki kastikeainekset paisti kerma pannulle. Kuullota kasviksia samalla kun vesi alkaa kiehumaan ja keitä pasta oheen mukaan. Kun pasta alkaa olla kypsää lisää kastikkeeseen kerma ja sekoita. Valuta pasta ja lisää kastike pastan joukkoon. Sekoita.

Annostele lautaselle ja koristele tuoreella basilikalla. Raasta pinnalle halutessasi laadukasta parmesaania. Nauti!

Lotta Lahti

Terveelliset pikaruuat TOP 3

Olen huomannut, että yksi yleisimmistä selityksistä huonolle ruokavaliolle on aikapula. Ei ole aikaa tehdä terveellistä ruokaa. Tämä myytti voidaan onneksi murtaa kertomalla, ettei terveellisen ruuan valmistuksen tarvitse kestää epäterveellistä kauempaa. JAHUU! Eikö ole hyvä uutinen? 🙂

Ero on tiedossa ja tottumuksissa. Kun tiedät miten tehdä terveellistä pikaruokaa ja opit tekemään sitä luontaisesti arjessasi, ei terveellinen ruoka enää vaadi sinulta sen ihmeempiä kuin pakastepitsan laittaminen uuniin.

Halusin koota tähän artikkeliin kolme tämänhetkistä suosikkipikaruokaa. Siis tietenkin niitä terveellisiä, ihania, ravitsevia, herkullisia ja omatekoisia pikaruokia. Toivottavasti saat näistä vinkkiä omaan arkeesi, jossa ei aina ole aikaa haudutella linssipatoja tai pyöritellä kvinoa-kasvispihvejä. Näiden ruokien valmistukseen kuluu aikaa viidestä minuutista kahteenkymmeneen minuuttiin, ei siis kovinkaan kauaa. Ne sisältävät mm. kuituja, hyviä rasvoja sekä paljon vitamiineja sisältäviä vihanneksia. Oivaa pikaruokaa ole hyvä!

Pikaruokien TOP 3

3. Paistettu riisi ja vihannekset kananmunalla

Hyvinvointivalmennus - resepti
Paistettu riisi

Paistettu riisi on oma luottoruokani. Se maistuu aina hyvältä ja on superhelppo tehdä. Rakastuin tähän ruokaan kun asuin Balilla vuosia sitten. Siellä söin joka päivä paistettua riisiä, jota kutsutaan siellä nimellä Nasi Goreng, eli ”paistettu riisi”.

Paistettua riisiä voi varioida äärettömyyksiin vaihtelemalla siihen lisättyjä vihanneksia arjessa. Ainut asia, joka tässä ruuassa kannattaa muistaa on se, että riisiä kannattaa olla jääkaapissa valmiina keitettynä (muuten tämä ei ihan mene pikaruuasta ja valmistusaika tuplaantuu) :). Keittele siis aina silloin tällöin riisiä jääkaappiin tai käytä edellisestä ruuasta yli jäänyttä riisiä tähän ruokaan.

Suosi täysjyväriisiä ja luomulaatuista jos vain mahdollista. Lisää vihanneksia joukkoon eri väreissä ja käytä rohkeasti mausteita. Voit lisätä ruokaan proteiinin lähteeksi esimerkiksi kikherneitä, papuja, tofua tai kananmunaa. Tämä ruoka rakastaa vahvoja mausteita, kuten valkosipulia, chiliä, korianteria, soijakastiketta, erilaisia maustetahnoja, inkivääriä jne. Jos et ole tottunut maustaja, osta kaupasta valmiita maustetahnoja (esim. currytahna), joita löytyy nykyään melkein mistä vain kaupasta.

Esimerkkiresepti

2 annosta

Valmistusaika 20 min

2 dl keitettyä riisiä

1 porkkana

Puoli pussia pakasteherneitä

1 sipuli (tuore pilkottuna tai pakastepussissa valmiit kuutiot)

4 valkosipulinkynttä tai valkosipulimurskaa purkista

Puolikas parsakaali

Cashewpähkinöitä

2 luomu kananmunaa

1-2 tl inkivääritahnaa

1-2 tl kuivattua chiliä

2-4 rkl soijakastiketta

1-2 tl luomu kasvisliemijauhetta

kookosöljyä paistamiseen

Valmistus

Pilko vihannekset haluamallasi tavalla. Muista, että pienet palat kypsyvät nopeammin. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sipuli. Kuullota sipulia pannulla ja lisää maustetahna, chili, valkosipuli ja kasvisliemijauhe. Sekoita. Lisää pilkotut porkkanat ja parsakaalinnuput ja sekoittele 5 minuuttia, jotta vihannekset hieman pehmenevät (mutta purutuntumaa saa jäädä!). Lisää lopuksi riisi ja pakasteherneet sekä soijakastike. Sekoittele vielä niin että riisi imee itseensä makua noin 5 minuuttia.

Annostele ruoka lautasille ja kuumenna lisää öljyä pannulla. Paista kaksi kananmunaa ja laita riisin päälle. Ripottele pinnalle cashewpähkinöitä ja nauti rauhassa!

2. Smoothie

Resepti - smoothie - hyvinvointivalmennus
Smoothie

Yksinkertaisuudessaan blenderissä pyöräytetty smoothie on pikaruokien ykkösluokkaa. Se valmistuu supernopeasti viiidessä minuutissa ja sen nauttiminen ei myöskään vaadi sen kummempia pureskeluja ja haarukoita tai veitsiä. Smoothien voi juoda lasista, shakerista tai jos teet jämäkämpää smoothieta voit lusikoida sen kulhosta.

Smoothie on myös niitä ruokia, joita voi muunnella vaikka joka kerta erilaiseksi. Smoothieen voi laittaa hedelmiä, marjoja, kasvimaitoja, vettä, chiasiemeniä, vihanneksia, yrttejä. Melkein mitä vain. Lisäksi välillä voit käyttää pakastettuja marjoja ja vihanneksia, jolloin smoothie jää ihanan hileiseksi (sopii hyvin kesään!). Välillä sopii kermaisempi koostumus, välillä tekee mieli raikasta ja kirpeää. What ever you want baby!

Itse tykkään syödä smoothieita aamu-väli-tai iltapalaksi. Joskus tuhti (sisältää esimerkiksi avokadoa, chiasiemeniä ja päällä vielä pähkinöitä ja siemeniä, energiaa pitää olla) smoothie korvaa jopa kevyen lounaan. Muista smoothieissakin se, että syö sellaista josta itse tykkäät. Kaikki ei tykkää kaikesta.

Esimerkkismoothie

1 iso annos

valmistusaika 5 min

1 avokado

4 suomalaista pakastemansikkaa

1 rkl chiasiemeniä

1 banaani

2 dl kauramaitoa

pieni puntti sitruunamelissaa

1 omena kuorittuna

Valmistus

Heitä ainekset blenderiin ja nauti! PSST. Jos sinulla on aikaa koristele smoothie esimerkiksi pähkinöillä, marjoilla ja yrteillä.

  1. Kananmuna-avokadoleivät
Resepti - hyvinvointivalmennus
Kananmuna-avokadoleivät

Kananmuna-avokadoleivät ovat tällä hetkellä suurinta herkkuani. Suosin leipänä 100 % kauraleipää, jossa ei ole käytetty muita viljoja. Tällainen leipä sopii vatsalleni paremmin kuin ruis tai vehnä. Suosi aina leivässä täysjyvää. Mielellään kauraa, ruista ja tattaria. Vehnä sopii harvoille, eikä valkaistussa vehnässä ole kuituja, proteiinia tai ravintoaineita. Mennään siis täysjyvälinjalla, tattarilla, kauralla ja rukiilla, jooko?

Itse tykkään syödä leipää muiden päällysten kuin voin ja juuston kanssa. Esimerkiksi paistettu kananmuna ja avokado vihannesten kera toimii mielestäni paremmin ja sopii hyvin myös maidotonta ruokavaliota noudattaville.  Leipä voi olla siis hyvä ruoka, mutta asian ratkaisevat leivän laatu sekä päälliset. Käytä paljon vihanneksia ja suosi esimerkiksi hummusta (tehty kikherneistä) tai vihreää pestoa margariinin sijaan. Saat vaihtelua leivälle ja syöt vähemmän lisäaineita.

Pehmeä, kypsä avokado toimii myös leivän levitteenä kun sen muussaa haarukalla leivälle. Rouhi vähän suolaa ja pippuria päälle niin naaaam kun on hyvää. Tämä alla oleva esimerkki toimii täyttävänä aamulapalana, iltapalana tai lounaana vaikka smoothien kanssa. Mielestäni toimii myös treenin jälkeen!

Esimerkkileivät

1 annos

Valmistusaika 5-10 min

2 palaa 100 % kauraleipää

1 kypsä avokado

2 luomu kananmunaa

herneenversoja, tuoretta basilikaa, tuoretta tomaattia

limepippuria tai suolaa ja pippuria

oliiviöljyä paistamiseen

Valmistus

Laita leivät lautaselle

Paista kananmunat

Puolita avokado, poista kivi ja koverra puolikkaat leiville.

Pilko tomaatit ja revi yrtit

Lado päälliset leiville, rouhi pinnalle limepippuria tai suolaa ja pippuria ja nauti! 🙂 Valmistuu paljon nopeammin kuin pakastepitsa ja yhtä nopeasti kuin mikroruoka. On täyttävää, herkullista ja terveellistä.

Lotta Lahti <3

 

Millaista on hyvä arki?

Suuria tunteita, matkustelua, elämyksiä, seikkailuja, romansseja. Kuvauksia elokuvien kohokohdista. Ruoanlaittoa, siivousta, työntekoa, lasten kanssa oloa, sairastelua, nukkumista. Kuvauksia minun elämästäni. ”Olisipa minunkin elämä noin mielenkiintoista” kuulen huokaavani, kun katson Woody Allenin romanttista komediaa ja nyyhkin räkää hihaani.

Tai ehkä ei sittenkään. Jokaisen meidän elämä koostuu pääosin arjesta. Arki kattaa viikostamme noin viisi päivää, eli noin 70 %. Arki on meille siis enemmän sitä todellista elämää kuin juhlat tai viikonloput (näiden merkitystä väheksymättä). Arki määrittää pitkälle millaista elämämme on. Tämän vuoksi on tärkeää, että arki on hyvää. Kun arki on hyvää, on elämä hyvää.

Hyvällä arjella en tarkoita aikaisempaa kuvausta elokuvien kohokohdista. Ei tavallinen hyvä arki sitä ole. Jos elämän odotusarvot ovat kovinkin korkealla, voi tavallinen arki tuntua jopa tylsältä. Ihanteet hyvään arkeen on silloin monesti haettu mediasta. Jos elämän halutaan sykähdyttävän joka hetki, mietitään mikä on vikana, kun se ei sitä tee.

Kun sinulla on todellisesti hyvä olla, ei sinun tarvitse enää juosta mielihyvästä toiseen. Jos aina mietit, että ”sitten kun” minulla on sitä tai olen tehnyt tuon, elämäni on hyvää, elämäsi ei koskaan tule olemaan hyvää. Aina tulee uusia ”sitten kun” -aiheita.

Pohdinkin voisiko tasainen elämä olla hyvää? Löytyisikö ihan tavallisesta elämästä, joka päivä, ne hyvän arjen avaimet?

Mistä arki sitten koostuu?

Arki koostuu monesti työn, perheen, ystävien, harrastusten, ruokailun ja levon palapelistä. Nämä ovat asioita, jotka suurimmalla osalla meistä toistuvat viikoittain, jopa päivittäin. Arki voi olla eri ihmisillä hyvinkin erilaista, mutta silti me kaikki elämme arkea. Elämää, jossa herätään töihin, syödään aamupalaa, viedään lapset hoitoon tai kouluun, kastutaan vesisateessa, unohdetaan kotiavaimet sisälle, haetaan posti, siivotaan ja laitetaan ruokaa.

Elämää, jossa kevätaurinko saa hymyilemään, tekstiviesti poikaystävältä itkemään onnesta ja nukkuvan lapsen kantaminen sänkyyn sydämen pakahtumaan onnesta. Arki on siis täynnä… no arkea. Se on täynnä pieniä ihania asioita, kuin myös pieniä ärsyttäviä elementtejä. Arki ei ole elokuvaa, eikä siitä saa kovin hyvää draamaa (tai sitten saa). Joka tapauksessa, arjen tulisi olla sitä elämän parasta aikaa.

Jotta arki olisi tasapainossa, on hyvä kiinnittää huomiota työhön, sosiaalisiin suhteisiin, harrastuksiin, ruokailuun eli ravintoon sekä lepoon, mutta ennen kaikkea myös omaan asennoitumiseen. Jos koet näiden asioiden olevan tasapainossa arkesi ja näin myös koko elämäsi on todennäköisesti hyvää ja laadukasta. Koet elämäsi merkitykselliseksi ja voit hyvin. Tällöin hyvän arjen ympärille on helppo lähteä suunnittelemaan erityisiä reissuja, elämyksiä ja seikkailuja. Kuten sanoin, hyvän arjen ympärille on hyvä rakentaa. Se on kuin kestävä talon perustus, jonka päälle arkkitehti voi alkaa hulluttelemaan erikoisia ja silmiinpistäviä rakennusratkaisuja.

Ennen kuin lähdet hakemaan hyvää elämää reissaamisesta, romansseista, suurista tunteista ja hauskoista tapahtumista pysähdy ja mieti millaista sinun hyvä arkesi on?

Nautitko työstäsi?

Työnteko on meille jokaiselle aikuiselle ihmiselle tärkeää (lapsille se on leikki ja rutiinit, nuorille se on koulu ja harrastukset). Suurinta vaikutusta arkeesi ei tee se mitä teet työksesi. Toiset nauttivat siivoamisesta, toiset asiakaspalvelusta. Työn tuoma tyytyväisyyden ja onnellisuuden määrä ei riipu ainoastaan työpaikasta, työn laadusta tai sen määrästä. Se on myös kiinni asenteista ja siitä, miten jokainen meistä suhtautuu omaan työhönsä. Työ itsessään ei tuo onnellisuutta, suhtautuminen siihen tuo.

Jos et tunne olevasi tyytyväinen työssäsi, mieti mistä se voisi johtua? Ovatko odotuksesi liian korkealla? Käytätkö työhösi liikaa aikaa ja voimavaroja? Riittääkö ammattitaitosi kyseiseen työhön vai onko intohimosi jossain muualla? Tunnetko, että haluaisit tehdä urallasi muutoksia? Onko työyhteisössäsi mielestäsi parannettavan varaa?

Jokainen työpäivä ei ole hyvä, mutta jokaisessa työpäivässä tulee olla jotain hyvää. Kunhan vain näet sen. Jos et näe, ovat muutokset ehkä paikallaan.

Sosiaaliset suhteet koskettavat jokaista päiväämme ja sinä kosketat jokaista sosiaalista suhdettasi

Sosiaalisiin suhteisiin luen kaikki työkavereista, ystäviin ja perheeseen. Olemme lähes jokainen joka päivä tekemisissä sosiaalisissa suhteissa. Sosiaaliset suhteet ovat myös ihmissuhteita, jotka ovat maailman monimutkaisin solmu.

”Onnellinen ihminen tekee muutkin onnelliseksi” Anne Frank

Ihmissuhteissa on paljon potentiaalia onnistua ja kasvaa myös itse ihmisenä. On hyvä muistaa, että samalla tavalla siinä on potentiaalia epäonnistua. Yksikään ihmissuhde ei ole sisäisen hyvän olon tai hyvän arjen perusta. Sisäinen hyvä olo ja hyvä arki ovat eniten sinusta itsestä kiinni. On niin paljon helpompi syyttää muita omasta pahasta olosta tai huonosta elämästä kuin itseään. Kuitenkaan kukaan muu ei voi tehdä asialle mitään. Vain sinä voit muuttaa omia odotuksiasi, ajatuksiasi ja käytöstäsi.

Sinä kärsit omasta huonosta arjesta. Kärsimyksesi heijastuu myös sosiaalisiin suhteisiisi, lapsiisi ja puolisoosi, mahdollisesti myös ystäviisi ja työyhteisöösi. Sinun kannattaa itse kohdata oma sisäinen maailmasi ja sen kipupisteet. Sinun on itse korjattava omat puutteesi ja löydettävä oma polkusi. Toivon sinun itse huolehtivan omasta kehostasi ja ymmärtävän miksi mielesi toimii niin kuin toimii. Ajallaan ja pikku hiljaa.

Tämä ajatus voi tuntua epäreilulta ja saada sinut vihaiseksi. Tämä johtuu siitä, että se on vaikeaa. On aina helpompi vaatia toista muuttumaan. Mutta se ei koskaan tuo kestävää ratkaisua sinun ongelmaasi.

Ravinto ja lepo

Kaksi merkittävää asiaa, joilla voit joko tehdä arjestasi ja elämästäsi parempaa tai jokapäiväistä taistelua ovat 1. se mitä suuhusi laitat ja 2. se, kuinka paljon annat itsellesi aikaa lepoon. Älä aliarvioi ravinnon ja levon merkitystä arjessasi. Kellään meillä ei pitäisi olla varaa syödä epäterveellisesti. Huono ravinto tekee sinusta väsyneen, huonovointisen ja pitkällä aikavälillä myös sairaan. Riittämätön lepo ja liika stressi aiheuttavat samat vammat. Väsymys, huonovointisuus ja sairastelu. Nämä eivät kuulu kenenkään hyvään arkeen.

Joskus on ok olla väsynyt. Joskus on ok(?), että vatsaan sattuu. Joskus on ok, että hartiat ovat jumissa. Mutta onko ok, että elämäsi on näitä kaikkia joka päivä? Turvotusta, ilmavaivoja, vatsanväänteitä, väsymystä, unettomuutta, mielialamuutoksia, riittämättömyyden tunnetta. Ei, se ei ole ok. Monesti on hyvä muuttaa omaa suhtautumistaan ja asennettaan. Mutta joskus on myös hyvä muuttaa omia elintapojaan.

Jos arkesi ei tunnu hyvältä, tarkista, että ravinto ja lepo ovat arjessasi kohdallaan. Hyvällä suunnittelulla ehdit myös arjessasi syömään terveellisesti ja suhteellisen säännöllisesti. Hyvällä suunnittelulla onnistut myös arkena palautumaan työstressistä, ettei aina tarvitse odottaa viikonloppua tai loma-aikaa. Panosta näihin kahteen, ja elämäsi tuntuu paljon paremmalta.

Arjen kiire

Kiireisessä arjessa perustelemme monia huonoja valintoja, sillä että meillä ei ollut aikaa. Elämä on välillä niin täynnä elämää, että sen hallinta tuntuu mahdottomalta. Monilla päivät voivat muuttua selviytymiskamppailuiksi ja aamulla herätessään odottaa jo iltaa. Se on välillä ihan fine.

Arjen kiireen kesyttämisessä puhutaan monesti arjenhallinnasta tai elämänhallinnasta. Tämä hallinta tarkoittaa sitä, että sinulla on suurimman osan ajasta sellainen olo, että tiedät mitä teet ja jaksat myös tehdä sen. Muistat välillä jopa nauttia arjestasi. Jos arjenhallinta tuntuu vaikealta voi sitä onneksi harjoitella. Harjoittelu lähtee aina pysähtymisestä ja oman elämän tarkastelusta.

Kun seuraavan kerran olet yksin. Istu alas. Anna hiljaisuuden täyttää sinut ja mieti, mitä oikein tunnet? Mitä elämäsi on? Tunnetko ahdistusta, pelkoa ja pakokauhua vai rauhallisuutta, tyyneyttä ja onnellisuutta? Arjen kiireessä on tärkeää joskus painaa stop-nappia. Miettiä miksi minulla on näin kiire koko ajan? Tai miksi elämä tuntuu kaaokselta?

Miksi minulla ei ole aikaa syödä hyvin, liikkua ja nukkua? Miksi minulla ei ole aikaa itselleni? Milloin arjestani tuli selviytymiskamppailua? Haenko tyydytystä vääristä paikoista? Haenko tyydytystä arkeeni ulkopuolelta? Tulenko onnelliseksi, jos juoksen mielihyvästä toiseen? Kaikki ulkopuolinen on nimittäin katoavaista ja väliaikaista. Elämäsi menee koko ajan eteenpäin ja ainoa asia joka pysyy, olet sinä itse. Tämän vuoksi kannattaa tarkkaan miettiä mikä vaikuttaa hyvään arkeesi eniten. Ehkä se ei sittenkään ole työ, parisuhde eikä harrastus, vaan lopulta sinä itse.

Ja mikä tärkeintä, hyvä arki ei ole suorittamista, se on ennen kaikkea armollisuutta. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tekemään, ei tarvitse olla supermutsi, tehopakkaus töissä ja auringonvalo harrastuksissa. Riittää, että olet riittävän hyvä, ainakin välillä. Näin vältät uupumista ja ylilyöntejä, jotka ovat nykyään se suurin vitsaus elämässä, jossa kaikki on mahdollista.

Hyvän arjen muistilista

  1. Oma asenne
  2. Työ, josta juuri sinä nautit
  3. Toimivat sosiaaliset suhteet
  4. Ravinto ja lepo
  5. Vapaa-aika, jota et suorita!

Onnellista arkea kaikille!

Lotta Lahti <3