Tunne vahvuutesi – tunne voimaeläimesi

Miltä tuntuisi kuulla mehiläisen viesti hyvinvoinnista? Tai pohtia rauhassa miten hyödyntää ketun neuvokkuutta elämässä? Miltähän tuntuisi löytää omat vahvuudet ja ottaa ne tietoisesti käyttöön oman hyvinvoinnin edistämisessä?

Eläimillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia. Vakautta, voimaa, oveluutta, muutoskykyä, joustavuutta, omaäänisyyttä ja monia muita samaistuttavia piirteitä. Kysymys kuuluu: Voiko itsetuntemusta lisätä voimaeläinten kautta samaistumalla eläinten ominaisuuksiin? Vastas kuuluu: Kyllä voi.

Itsetuntemus on kaiken a ja o

Kuinka sitten alkaa pohtimaan omia vahvuuksiaan, jos ei ole ajatustakaan siitä kuka tai millainen on? No, silloin voi olla aika hienoa aloittaa tämä ihana päättymätön itsetutkiskelun matka. Matka, jossa oppii tuntemaan itsensä ja saattaa siinä matkan varrella napata mukaansa ison kasan itsevarmuutta ja hyvinvointia. Itsetuntemus on oikeastaan kaiken a ja o.

Itsetuntemusta voi kehittää ihan yksinkertaisesti tietoisesti tutustumalla itseensä, omiin arvoihinsa, juuriinsa, tarpeisiinsa sekä tapaansa toimia ja ajatella. Kysy itseltäsi esimerkiksi näitä kysymyksiä:

Mikä sinulle on tärkeää?

Mistä olet tullut ja minne menossa?

Miten sinä reagoit asioihin? Miksi?

Mitä rakastat?

Mikä saa sinut voimaan hyvin?

Missä olet hyvä?

Mitä haluat oppia?

Mistä unelmoit?

Voimavaralähtöinen työskentely

Voimavaralähtöinen työskentely ei ole mitään ydinfysiikkaa, vaan huomion keskittämistä vahvuuksiin, voimavaroihin ja onnistumisiin. Tällä ei tarkoiteta, että ongelmat ja haasteet lakaistaan maton alle, vaan sitä, että lähestymistapa ongelmiin on vahvuus- ja voimavaralähtöinen. Ajatellaan, että vahvuuksia ja voimavaroja käyttämällä ja vahvistamalla voidaan vaikuttaa myönteisesti elämän solmukohtiin.

Monesti voimavaralähtöiseen lähestymistapaan liittyy myös ratkaisukeskeisyys, jossa ongelmien sijaan keskitytään ratkaisuihin. Ja itse näen, että näihin ratkaisuihin voidaan päästä juuri voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntäen. Vaikeassa elämäntilanteessa voin siis uhriutua tai päättää selviytyä. Lue lisää resisienssistä täältä: Psyykkinen palautumiskyky eli resilienssi

 

voimavarakeskeisyys

 

Otetaan esimerkki vaikka minun elämästäni.

Ongelma: Saan levätä liian vähän, jonka vuoksi olen koko ajan uupunut.

No niin.

Lähestymistapa nro 1. Keskitytään heikkouksiin ja ongelmaan.

-Pohdin kuinka väsynyt nyt olenkaan, voivottelen ja kierrän kehää ongelman ympärillä (trust me, olen tehnyt tätäkin!)

-Ajattelen, että tämän siitä nyt saa, kun on niin suorituskeskeinen ja työorientoitunut ihminen. ”Nyt minun pitää kyllä muuttaa näitä piirteitä itsessäni!”

Kuinka helppoa ja motivoivaa tämä olisi?

Ei ensinnäkään helppoa eikä todellakaan motivoivaa. Suorituskeskeinen ja työhön orientoitunut ihminen voi kääntää nämä ominaisuudet myös edukseen!

Voin siis lähteä tarkastelemaan tilannetta voimavalähtöisestä näkökulmasta, joka tuo myös ratkaisun ongelmaan.

Lähestymistapa nro 2. Keskitytään ratkaisuun, vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Tavoite: Levätä enemmän ja nukkua laadukasta unta.

Voimavarat: Olen ratkaisukeskeinen, hyvä organisoimaan ja aikaansaava.

Tehostan omaa työskentelyäni, jolloin teen työni lyhyemmässä ajassa (aikaansaava).

Suunnittelen lepohetket etukäteen (organisointitaidot).

Opettelen sanomaan ei osalle työtarjouksista ja pyydän apua esimerkiksi lastenhoitoon ja kotitöihin (ongelmanratkaisu).

Tässä lähdetään siis pohtimaan ratkaisua ongelmaan vahvuuksieni kautta, ei muuttamaan minun ”heikkouksiani”, joiden vuoksi olen tilanteeseen joutunut. Menetelmässä nostetaan esille toiveikkuus ja voimavarat. Ajatellaan, että jokaisella meissä on itsessämme ne voimavarat, joilla muutos saadaan aikaan. Harvoin asiat ovat näin yksinkertaisia, mutta oman ajattelutavan voimaa ei kannata väheksyä.

Huomaathan, että myös avun pyytäminen ja oman tukiverkoston tunteminen on vahvuus?

itsetuntemus voimaeläimet

Eläinten ominaisuudet voimavarana

Maaretta Tukiaisen ja Markus Freyn kirjassa Pohjolan voimaeläimet (Tuuma 2018) kuvataan uskomattoman upealla visuaalisella ja tarinankerronnallisella tavalla Pohjolan eri eläimiä. Niiden tarunhohtoisuutta ja niiden symboloivaa voimaa.

Eläinten kautta esitellyt vahvuudet ja voimat ovat helpommin samaistuttavia, kuin vahvuuksien kuvaaminen yleisellä tasolla. Voi olla helpompi kuvitella karhun voima itsellään ikään kuin mielikuvana karhusta, joka asuu sisällä, kannattelee ja ohjaa omia valintoja ja toimintaa.

Kirjassa kuvataan jokaista eläintä tarujen ja tarinoiden kautta. Kuvataan eläimen ominaisuuksia ja symboliikkaa. Jokaisen eläimen kohdalla lukija saa myös pysähtyä pohtimaan omaa elämäänsä ja itseään eläimen ominaisuuden kautta. Kirjassa yhdistyy luontevalla tavalla tarinallisuus ja itsetutkiskelu, joita johdattaa eteenpäin Freyn upea kuvitus.

Itselle jäi ritariparhosen kohdalla mieleen muutoksen mahdollisuus ja uusiutuminen. Tukiainen kirjoittaa näin: ”Se on myös esimerkki siitä, että ihminen voi muuttaa muotoaan niin sisäisesti kuin ulkoisestikin- perhosen tapaan vieläpä monta kertaa elämänsä aikana.

Perhonen symboloi kykyä luoda nahkansa yhä uudelleen. Se kuvastaa voimaa kehittyä ja nousta ylemmäs, kykyä kohota korkeuksiin ja rohkeutta täyttää inhimillinen potentiaali.”

Inspiroivaa! Jokainen meistä voi ottaa vastuun omasta kehityksestä ja uskoa muutoksen mahdollisuuteen. Vaikka juurikin sillä mentaliteetilla, että tutustuu omiin vahvuuksiin ja harjoittelee niiden hyödyntämistä elämässä.

Voimaeläinkortit

Voimaeläinkorteissa vahvuuksia ja voimavaroja lähestytään siis eläinten kautta. Korttien avulla voidaan ammentaa voimaa pohjoisesta luonnosta ja siellä asuvista eläimistä. Kortit inspiroivat ja kuvitus on kaunis.

Korttien mukana tulee myös käyttöehdotuksia esimerkiksi intuitiiviseen työskentelyyn tai käytettynä johonkin spesifiin tilanteeseen tukemaan suoritusta.

onnellisuus hyvinvointiblogi

Esimerkkiteksti kortista

Kuukkeli – Onnellisuus – Teen sitä, mikä tekee minut onnelliseksi

Löytyykö sinusta Kuukkelin voimaa? Voisitko harjoitella kuukkelin voimalauseen käyttämistä elämässäsi? Muuttaisiko se suhtautumistasi? Muuttaisiko se arkeasi?

Kuukkeli osaa hyvin kiteyttää tämän iänikuisen mystisen onnellisuuden salaisuuden. Se on jokapäiväisiä tekoja. Se on monesti meidän omissa käsissämme. Jos kuukkeli sen osaa, osaat sinäkin!

Olen käyttänyt kortteja terapia- ja valmennustyössä. Sekä kuvat, että niihin kirjoitetut voimat ja voimalauseet herättävät keskustelua ja saavat aikaan ihanaa vuorovaikutteista surinaa ihmisissä. Mitä kaikkea merkitystä on esimerkiksi Karhun voimalla omassa elämässä? Kuinka se ilmenee? Milloin voin erityisesti tuntea tämän voiman ja milloin tarvitsen sitä eniten?

Pohjolan voimaeläimet kiteyttävät niin korteissa kuin kirjassa eläimiin liitetyt uskomukset. Kirja ei ole perinteinen ”self-help-kirja”, vaan siinä käsitellään laajasti myös eläinmytologian taustakäsitteistöä; Kalevalaa, termistöä, kansanuskomuksia sekä muinaisten suomalaisten maailmankuvaa. Kirjassa on siis vankka historiallinen havina.

Itse luin kirjaa selvästi itsensä kehittämisen näkökulmasta. Eli juuri siitä näkökulmasta, että meissä itsessämme piilee näitä samoja ominaisuuksia kuin pohjolan upeissa eläimissä. Miksi siis emme ottaisi niitä käyttöön?

Täältä pääset tilaamaan omat voimaeläimesi tai tutustumaan lisää aiheeseen.

Mikä on sinun voimaeläimesi?

Lotta

 

Rakasta itseäsi – älä syö tunteitasi

Kuulin joskus viisaan lauseen; ”Jos ruoka on psyykkisen nälkäsi ravintoa, et tule koskaan kylläiseksi”.

Tarkoittaen sitä, että tunnesyöminen ei ole nälän (vatsasi kurnii) tyydyttämistä, vaan tunne-elämän tarpeiden paikkaamista. Tekohengitystä pahalle ololle. Ja vielä sellaista tekohengitystä, joka ei pitkällä tähtäimellä paranna, vaan pahentaa tilannetta. Tunnesyömisellä haetaan ehkä hetken hurmaa tai se voi olla jopa sairaanomainen rankaisukeino itselle.

Jokainen meistä tunnesyö joskus. Itse tunnistan tämän silloin, kun päivässäni on syystä tai toisesta jännittävä tai ahdistava tilanne (negatiivinen tunne). Ajattelen

”Nyt minä mokaan!”

”Tein varmasti virheen töissä!”

”En saa asioita järjestymään!”

Tällöin lopetan syömisen kokonaan. Kun jännitys lopulta laukeaa, mieleni tekee syödä helpotukseen (positiivinen tunne)! Hullunkurista, mutta täyttä totta.

Katarina Meskasen uusi teos – Pysäytä tunnesyöminen käsittelee vanhaa tuttavaamme tunnesyömistä psykologin näkökulmasta. ”Jes!”- ajattelen minä ja jatkan lukemista! Tällä kertaa ei puhuta terveellisistä resepteistä, vaan siitä, miten tunteet vaikuttavat toimintaasi. Millaisia tapoja sinulla on ruoan ympärille muodostunut. Ja siitä, että juuri sinä olet oikeasti ihana tyyppi! Ja ansaitset huomata sen myös itse.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka - elämäntapamuutos

Mitä on tunnesyöminen?

No milloin tunnesyömisestä tulee ongelma? Itse ajattelen niin kuin kaikissa muissakin ilmiöissä – Silloin kun se alkaa haittaamaan elämääsi. Eli silloin kun se jollain tavalla rajoittaa, kuormittaa tai aiheuttaa kärsimystä.

Vaikka tunnesyöminen on kaikkea muuta kuin yksinkertainen ilmiö, se on yksinkertaisesti syömistä tunteisiin. Tunne laukaisee meissä tarpeen syödä. Ovat tunteet sitten negatiivisia tai positiivisia.

Meskasen mukaan syöminen lisää mielihyvää, joten kun syömme tyytyväisyyteen tai esimerkiksi minun kohdallani helpotukseen, pyrimme lisäämään tunteen intensiteettiä voimistamalla mielihyvän kehollista ja psykologista kokemusta. Haluamme siis kokea tunnetta enemmän ja syvemmin.

Kun taas syömme negatiivisiin tunteisiin, kuten suruun, pyrimme joko hoitamaan surua ruoalla, tai välttämään itse tunnetta eli suremista. Ruoka toimii ikäänkuin lääkkeenä, joka tylpistää negatiivisia tunteita ja siirtää ajatuksiamme muualle. Hetkellisesti.

Kehitä tunne- ja tietoisuustaitojasi!

Koska tunteitaan ei voi syödä pois, on otettava käyttöön jokin toinen keino. Itse olen Meskasen kanssa täysin samoilla linjoilla, kun neuvon sinua kehittämään niin tunnetaitojasi, kuin tietoisuustaitojasi. Kyllä, ne voivat auttaa. Tunteet ovat meissä niin järisyttävän merkittäviä toimintaamme ohjaavia kaasujalkojen ja rattien yhdistelmiä, että on vaarallista olla ymmärtämättä miltä meistä tuntuu. Se olisi sama, kuin ajaisit autoa, niin että joku toinen säätelee elämäsi vauhdin ja suunnan.

Tietoisuustaidot taas liittyvät läsnäoloon, mutta myös kehollisuuteen. Siihen, että sinä kehität myös kehotietoisuuttasi. Miltä kehossa tuntuu? Miltä minusta tuntuu olla omassa kehossani. Tietoisuus (mieli) ja keho eivät ole kaksi erillistä vaan yksi yhdeksi sulautunut kokonaisuus. Toinen vaikuttaa aina toiseen. Kehotietoisuuden vahvistaminen auttaa myös nälkä-kylläisyysasteiden tunnistamisessa. Milloin minulla on nälkä? Milloin oloni on mukavan kylläinen? Miltä nämä asiat kehossani tuntuvat? Mitä minun oikeastaan tekee mieli syödä? Mitä kehoni tarvitsee? Entä mieleni?

Tietousuustaitojen kehittäminen on myös oman toiminnan tarkastelua. Monesti tunnesyöminen ja vääristyneet toimintamallit ruoan ympärillä ovat osaksi tiedostamatonta toimintaa. Toimintaa autopilotilla. Tämän vuoksi oman toiminnan tarkastelu ja tämän hetken tarkastelu auttavat autopilotin uudelleenohjelmoinnissa. Kuinka minä toimin?

Hengitys taas on nopein ja yksinkertaisin tie tähän hetkeen, eli läsnäoloon. Nopein tie pysähtymiseen. Hengityksellä on monia muitakin hyödyllisiä ominaisuuksia. Lyhyesti sanottuna, hengityksen harjoittelu ja hengitykseen keskittyminen (uloshengityksen pidentäminen) auttavat rentoutumaan ja aktivoivat parasympaattista hermostoa. Tämä edesauttaa rentoutumista ja palautumista. Tämä vähentää stressiä ja ahdistusta, eli vähentää myös tunnesyömisestä koituvaa kärsimystä.

Suhde ruokaan

Pelkkä puhdas tunteiden ja tietousuustaitojen kanssa työskentely kuitenkaan harvoin riittää. Meskasen mukaan on järkevää tarkastella mitä kaikkea omalla kohdalla syömiseen ja ruokaan liittyy. Tunnistatko jojo-laihduttamista, nälkäkuureja, viha-rakkaussuhdetta tai järjettömiä syömissääntöjä? On haastavaa lähteä tunnetyöskentelyn aallokkoon, jos keho on ihan sekaisin nälästä.

Jotta tunnesyömiseen päästäisiin käsiksi on hyvä pysähtyä tietoisesti tarkastelemaan mitä kaikkea sinun ruokailutottumuksiisi liittyy? Suoritatko syömistäsi? Panttaatko syömisiäsi? Mietitkö koko ajan ruokaa, syömistä tai syömättömyyttä? Kuuluuko elämääsi kalorikauppaa liikunnan ja syömisen välillä?

Asioita kannattaa pohtia silloin, kun haluaa lähteä purkamaan vanhoja tottumuksia ruoan ympärillä. Lähteä rohkeasti purkamaan näitä tottumuksia. Jos olet laihduttanut koko elämäsi, voisitko ajatella toisenlaista tapaa elää? Jos tällä hetkellä ruoka säätelee miten elät elämääsi, voisitko kääntää roolit takaisin toisinpäin? Ruoka takaisin rengiksi ja sinä isännäksi.

Uskalla kokeilla. Uskalla hakea apua. Uskalla kokeilla miltä tuntuu, kun päästät irti tästä elämääsi hallitsevasta elementistä. En väitä, että se on helppoa. Mutta uskallan väittää, että sitä kannattaa kokeilla.

hyvinvointiblogi - tunnesyöminen

Höllää otetta

Olen aikaisemmin kertonut blogissa avoimesti omista möröistä syömiseen ja ruokaan liittyen. Syömishäiriöstä ja itsetunto-ongelmista. Täältä voit lukea aiheesta lisää. Itse tiedän, että minussa elää koko elämäni loppuun saakka se syömishäiriöinen tyttö, josta aloin aikuisiällä pitää huolta. Tiedän, että tyttö on nyt ihan ok, koska huolehdin siitä. Koska olen hyväksynyt, että se on osa minua.

Puhun blogissa paljon myös terveellisestä syömisestä, mutta haluan korostaa, että terveelliseen syömiseen kuuluvat kaikenlaiset ruoat. Myös ne ”epäterveelliset”. Salliva suhtautuminen ruokaan on äärimmäisen tärkeää tasapainon kannalta. Ruoka on niin paljon muutakin kuin kehon ravintoa. Se on yhdessäoloa, makunautintoja, harrastuneisuutta, iso osa kulttuuria ja paljon muuta. On siis sääli, jos tämä osa ruoasta jää kokematta sen vuoksi, kun omat säännöt kieltävät sen.

Aina ei ole tärkeintä ymmärtää mitä syö, vaan miksi syö.

Pysäytä tunnesyöminen -kirja sisältää monia harjoituksia, niin tunne- kuin tietoisuustaitojen harjoitteluun (suosittelen harjoittelemaan) kuin toimintamallien muuttamiseen (suosittelen tutustumaan). Lisäksi kirjassa kannustetaan elämään oman näköistä elämää ja korostetaan, että esimerkiksi onnellisuus on hyvän elämän sivutuote, ei päämäärä. Nämä on tärkeitä asioita muistaa, kamppailet sitten tunnesyömisen kanssa tai et.

hyvinvointiblogi

 

Rakasta itseäsi

Ja lopuksi vielä se kaikkein tärkein asia. Eli se, mitä ajattelet itsestäsi. Kuinka kohtelet itseäsi. Loppujen lopuksi moni asia elämässä nivoutuu sen ympärille, kuinka paljon arvostamme itseämme. Kuinka paljon rakastamme itseämme. Kuinka hyväksymme itsemme sellaisena kuin olemme. Vahvuuksineen heikkouksineen päivineen.

Neuvon siis sinua tämän verran. Ja jos et mitään muuta muista, muista tämä. Opettele kohtelemaan itseäsi niin kuin paras ystäväsi. Olisit ymmärtäväinen ja kannustava. Näkisit itsessäsi parhaat puolet. Antaisit anteeksi ja ymmärtäisit virheet. Toivoisit itsellesi vain parasta.

 

Älä siis syö tunteitasi, vaan opi rakastamaan itseäsi. Sinä takuulla riität. Just sellaisena kuin olet.

Erittäin rakkain terveisin juuri sinulle, Lotta Lahti

 

 

Kaloreiden laskua, kehonkoostumusmittauksia ja autopilootteja (+ pari reseptiä)

Moikka!

Tuntuu, että on hävettävän pitkä aika siitä kun olen kirjoittanut mitään sen syvällisempää blogiin. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että olen priorisoinut ajankäyttöäni perheeseen, opiskeluun ja uuteen työpaikkaan. Opiskelen siis yliopistossa urheiluravitsemusta vielä tämän vuoden loppuun saakka. Lisäksi olen aloittanut toimintaterapeuttina paikallisessa yrityksessä. Ihanaa olla töissä!

kasvisruokablogi - hyvinvointiblogi

Kehonkoostumusmittaus

Kävin kehonkoostumusmittauksessa viime viikolla. Tiesin jo etukäteen, että tilanteeni on kaukana optimista, mutta olen perusterve ja aktiivinen. Olen kuitenkin aika hoikka, eikä minulla ole riittävästi lihaksia. Olimme mittauksen ja keskustelun jälkeen PT:n kanssa samoilla linjoilla tilanteestani.

Kehonkoostumusmittaus siis näytti mustaa valkoisella kehoni lihas ja rasvamassan, nesteet sekä painon ja painoindeksin.

Kehonkoostumusmittaus siis paljastaa paljon mitä vaaka ei näytä. Tai mitä peilikään ei näytä. Lisäksi mittaus voi näyttää hyvinkin sen minkä itse jo tietää, miltä itsestä tuntuu olla omassa kehossa.

Eli jos tuntuu heikolta, se luultavimmin näkyy mittauksissa alhaisena lihasmassana ja jos tuntuu, että turvottaa, se voi näkyä suurena nesteen määränä. (Paasaan usein kehotietoisuudesta ja tämä on juuri sitä)

Viisas PT ohjaa mitattavaa asiakasta ottaen huomioon kokonaisuuden. Eli muutakin kuin tulokset. Monesti asiakkaan haastattelu kertoo syyn tuloksiin. Esimerkiksi miksi on ylipainoa tai heikot lihakset. Mittaus vain todentaa sen numeroiksi ja käyriksi. Tämä voi olla motivoivaa ja mielenkiintoista, mutta ei välttämätöntä.

Minun kohdallani riittämätön lepo, fyysisesti aktiivinen arki ja liian vähäinen energia näkyvät mittauksessa alhaisena painona ja rasvaprosenttina sekä vähäisinä lihaksina.

Autopilotti ohjaa valintojamme

Autopilotti tarkoittaa siis sellaista tekemistä, johon meidän ei tarvitse kiinnittää sen enempää huomiota. Se on jo rutinoitunut tapa. Monesti ongelma on, että autopilottimme vie meidät ruokakaupassa karkkihyllylle ja illalla jääkaapille 10 minuutin välein. Lisäksi autopilotti nappaa eteisestä mieluummin kouraan auton avaimet, kuin polkupyöräkypärän. Juo ennemmin kahvia kuin menee nukkumaan. Tiedätte varmaan mistä puhun? Jokaisella on ne omat valmiiksi ohjelmoidut tavat.

Autopilottihan on siitä hyvä asia, että se takaa meidän energian ja huomion suuntaamisen johonkin muuhun kuin esimerkiksi ruokalistojen tai arkiliikunnan suunnitteluun. Mutta huono asia on se, jos ne ohjelmoidut tavat eivät tee sinulle hyvää. Jos ne pahimmassa tapauksessa vievät sinut ennenaikaiseen sairastelukierteeseen, masennukseen tai ylipainoon.

Hyvinvointiblogi

Mitä haen tällä koko sepustuksella takaa on se, että kun varaat aikaa oman autopilottisi uudelleen ohjelmointiin, turvaat itsellesi arkeen juurtuneen hyvän tavan johon sinun ei tarvitse enää tulevaisuudessa kiinnittää samalla tavalla huomiota. Sinun ei tarvitse enää suunnitella sitä, se on osa elämääsi. Mutta muista tämä perussääntö. OHJELMOI YKSI TAPA KERRALLAAN. ÄLÄ KAIKKEA KERRALLA. Muuten koneesi ylikuumenee ja hajoaa.

Hyvät kalorit, pahat kalorit

Ja tästä autopilottihommasta päästään ehkä vähän heikon aasinsillan kautta kaloreiden laskemiseen. Miksi tämä aihe? No siksi, koska se ei automaattisesti ole kaikille ihmisille hyvä tapa seurata omaa syömistä. Jos olet siis yhtään minun kaltainen (suorittaja, syömishäiriöön taipuvainen, liikunnallinen) tai jojoilija/ikuinen laihduttaja kannattaa sinun miettiä tarkkaan, onko kaloreiden laskemisesta sinun kohdalla mitään hyötyä?

Kaloreiden laskemisen etuna on se, että se näyttää mitattavina numeroina sisään saadun energian ja kulutetun energian (esim aktiivisuusranneke). Se voi herättää miettimään ja kiinnittämään huomiota. Mutta muista, että tämä vie helposti mennessään. Jos et ole varovainen, elämästäsi voi tulla kalorikauppaa. Kalorikauppaa, jossa lasket, että varmasti kulutat kaiken mitä syöt, ja unohdat niin ravinnosta kuin elämästä nauttimisen.

Toinen hyvä tapa, on kiinnittää huomiota suuriin linjoihin ja kokonaisuuksiin. Lautasella aina puolet kasviksia, prosessoimattoman ja kuitupitoisen ruoan suosiminen, kaupassa karkki-keksi-sipsihyllyjen kiertäminen kaukaa(arkena), unta riittävästi, kunnossa olevat sosiaaliset suhteet, mielekäs ja aktiivinen arki, hyvä työhyvinvointi, stressitasojen hallinta, itselle sopiva liikuntaharrastus jne. Näillä kaikilla on merkitystä omaan painonhallintaan, ei vain kaloreiden laskemisella. Elämä on niin paljon muuta kuin painonhallintaa tai laihduttamista!

Hyvinvointiblogi - Tattarituorepuuro

Loppuun paasausta vielä smoothieista ja tuorepuuroista. Ai miksi ne on hyviä? Noo, ne maistuu hyvältä. On superhelppoja tehdä. On kauniita ja värikkäitä. On helppo toteuttaa vegaanisina ja gluteenittomina. Ja on ravinteikkaita. Siinä muutama selitys. MUTTA kaiken maailman smoothiet tai tuorepuurotkaan eivät ole siis mikään ainut oikea ruokavalio. Vaan ne voivat olla osa sitä ihanaa arkiruokailua. En halua veisata täällä tuputtamassa sitä ainutta oikeaa tapaa elää, koska sellaista ei ole olemassakaan.

Minä olen täällä inspiroimassa teitä siihen hyvinvoinnin tilaan, jossa nautitaan ruuasta ilman morkkiksia ja syödään kaikkia sateenkaaren värejä.

KUOHKEA TATTARI-PUOLUKKAPUURO

RESEPTI

2 annosta

Ainekset

1 banaani

200 grammaa sulaneita suomalaisia pakastepuolukoita

3 rkl chiasiemeniä

1,5 dl tattarihiutaleita

4 säilykepersikanpuolikasta + mehu tölkistä

0,5 tl aitovaniljajauhetta

Laita ainekset blenderiin ja aja sileäksi. Anna turvota vähintään 30 minuuttia tai yön yli jääkaapissa. Koristele ja nauti!

Hyvinvointiblogi - kasvisruokareseptit

TÄYTELÄINEN TROPIIKKISMOOTHIE

RESEPTI

2 annosta

Ainekset

1/3 osa tuoreesta ananaksesta paloiteltuna

2 yliylikypsää banaania

1 tl kurkumaa

1 rkl kuivattua tyrniä

3-5 rkl kermaista kookosmaitoa

Ainekset blenderiin ja sileäksi! Nauti kaverin kanssa!

Hyvinvointiterveisin

Lotta Lahti

 

 

 

Kolme herkkua aamupalalle

Tässä naistenpäivän kunniaksi naputtelen teille ihania vinkkejä herkullisiin aamuihin. Kokeile näitä vaikka viikonloppuna ja ota osaksi arkiaamujakin. Pitkään hautuva raakasuklaapuuro sopii ehkä parhaiten hitaisiin viikonloppuaamuihin, mutta pinkki tuorepuuro ja veriappelsiinishotti sopivat pikaisuutensa vuoksi hyvin arkeen. Ainekset blenderiin, surrurrr ja eikun nauttimaan!

Nämä ovat aivan mielettömän ihania reseptejä kaikki. Lupaa minulle, että kokeilet niitä ja otat lempparisi osaksi omaa arkikokkailua? Terveellinen ruoka on vaan niin älyttömän hyvää. Ja kaunista.

Veriappelsiini-shotti

2 annosta

Valmistusaika 5 minuuttia

Ainekset

1 veriappelsiinin mehu

1 sitruunan mehu

1 tl hunajaa

0,5 dl vettä

2 cm pätkä inkivääriä

Laita ainekset blenderiin ja aja tasaiseksi juomaksi. Nauti.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka
Veriappelsiinia, nam!
Lämmittävä raakasuklaapuuro

1-2 annosta

Valmistusaika 40 minuuttia

Ainekset

1 dl isoja gluteenittomia kaurahiutaleita

1 dl vettä

2 dl luomu kaura- tai mantelimaitoa

0,5 tl kardemummaa

1 tl kanelia

1 rkl raakakaakaojauhetta

pienen pieni ripaus maustepippuria

merisuolaa rouhittuna

(hunajaa)

Laita kaurahiutaleet ja vesi kattilaan. Kuumenna liesi. Sekoittele hetki ja lisää kasvimaito. Anna puuron kypsyä hiljalleen 20 minuuttia ja lisää mausteet. Lisää kasvimaitoa vielä jos puuro tuntuu liian jämäkältä. Laita liesi pienelle ja anna hautua vielä noin 15 minuuttia. Tarjoile heti esimerkiksi marjojen ja pähkinöiden/pähkinävoin kera.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka
Raakasuklaapuuro
Pinkki unelmapuuro

5 pientä annosta (kaksi normaalia)

Valmistusaika 5 minuuttia

Ainekset

1 purkki ananasta mehuineen

2 dl puolukoita

2 dl mansikoita

2 dl tattarihiutaleita

2 ylikypsää banaania

1 avokado

loraus vettä

Anna marjojen sulaa hetki. Laita kaikki blenderiin ja aja sileäksi puuroksi. Nauti esimerkiksi kaurajugurtin ja pähkinöiden kera.

hyvinvointiblogi - kasvisruoka
Pinkki unelmapuuro

Lotta

Johtuuko säntäily kiireestä vai kiire säntäilystä – kuinka hallitset aikaasi?

Mihin sinun aikasi kuluu?

Tuntuuko sinusta, että koko ajan on kiire? Otat ovella juoksuaskelia ja avaat turvavyön ennen kuin auto on pysähtynyt. Kaasutat punaisiin valoihin ja luet sähköposteja ruokatunnilla. Touhuat menemään, mutta päivän päätteeksi et tiedä mitä kaikkea sait aikaan.

Huomaatko käyttäväsi näitä lauseita usein?

  • En vaan ehtinyt lenkille.
  • Minua ahdistaa kun on koko ajan niin kiire.
  • Tehtävät kasaantuvat, enkä saa niitä tehtyä.
  • En tiedä mistä aloittaa.

On totta, että joskus on kiire. Ajoittain koettu kiire laittaa asioihin vauhtia ja elämässä on tekemisen meininkinä. Kiire ei kuitenkaan voi olla jatkuva olotila. Tämän vuoksi on hyvä lähteä pohtimaan mistä kiire johtuu? Oletko haukannut elämässäsi enemmän kuin jaksat purra vai olisiko asioiden arvottamisessa ja ajanhallinnassa kehitettävää?

Ilman selkeitä tavoitteita, et osaa hallita aikaasi

Jos heräät joka aamu ilman suunnilleen selkeää visiota, mitä sinä päivänä teet, elämäsi voi tuntua kaaokselta. Et tiedä oikein mitä tehdä tai mistä aloittaa. Sinun kannattaa palastella päivä niin, että jokaisella päivällä on selkeä tavoite. Ainakin arkipäivinä.

Töissä on tärkeää, että teet tavoitteita päivällesi. Työssä on tärkeä johtaa itseään. Hallitsematon kiire töissä heikentää työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Monesti kiire ei ole niin paha, kuin luulet. Saat hallinnan tunnetta, kun otat vastuun itsesi johtamisesta. Ole kalenterisi herra. Varaa aikaa tekemättömille töille ja karsi turhuudet pois.

Suunnittele aina työpäiväsi etukäteen ja tee listaa paitsi tekemättömistä töistä myös tehdyistä töistä.

Työviikon päätteeksi tee kaksi listaa

1. Ensi viikolla tehtävät asiat

2. Tällä viikolla tehdyt asiat

Näin pysyt kärryillä mitä sinun tulee tehdä, mutta näet myös konkreettisesti mitä kaikkea olet saanut aikaan. Muista kiittää itseäsi tehdystä työstä.

Ilman ennakointia et onnistu

Jos sinusta tuntuu, että et koskaan ehdi iltalenkille tai kuntosalille, koska sinulla on paljon muita asioita hoidettavana, on pysähdyttävä. Jos työpäivän jälkeen pitää hakea lapset, tehdä ruokaa ja syödä vielä, on sinun kehitettävä ennakointia tai asennettasi. Nuo asiat eivät voi olla liikunnan esteenä. Jos ruoanlaittoon kuluu niin paljon aikaa, että et ehdi liikkua, kuluu siihen liikaa aikaa.

Tee ruoka edellisenä päivänä ja pakkaa treenikassi valmiiksi eteiseen. Näin sinulla ei töiden jälkeen ole tekosyitä olla lähtemättä liikkumaan. Luota minuun, kiität itseäsi. Kun pääset liikunnan makuun, et halua enää lopettaa sitä. Harrasta sellaista liikuntaa, johon haluat mennä, ei sellaista jota on pakko tehdä.

Jätä aikaa myös olemiselle, kirjaa se kalenteriin, jos pakko

Myös hengailua pitää olla elämässä. Hengailu tulee olla rehellistä. Älä sen aikana mieti tekemättömiä asioita, vaan keskity siihen, että et tee mitään. Että et mieti mitään. On sinun tapasi rentoutua sitten meditaatio tai muotiblogien lukeminen, on tärkeintä, että se auttaa sinua keskittymään hetkeen. Sulkemaan mielestä kaiken muun.

Olemisen merkitystä ei pidä väheksyä. Silloin aivoillamme on enemmän tilaa luovuuteen. Silloin monesti myös solmut aukeavat. Oleminen palauttaa meitä ja nollaa stressitasojamme. Oleminen on myös hyödyllistä, jotta voit taas olla tehokas ja nokkela. Eli jos sinulla on ratkaistavia ongelmia, yritä lähteä liikkeelle olemisesta. Tiedän, että se on vaikeaa, mutta palkitsevaa.

Reflektoi omaa ajankäyttöäsi ajankäyttöympyrällä

On siis olemassa paljon keinoja, joilla tarkkailla omaa ajankäyttöä. Yksi hyvä keino laajempien kokonaisuuksien reflektointiin on ajankäyttöympyrä. Tee näin:

Ota esille kaksi A4 valkoista paperia ja piirrä molempiin kaksi isoa ympyräää. Kirjoita toisen yläpuolelle ”näin on” ja toisen yläpuolelle ”näin haluan olla”

Sitten jaottele ympyrä sen mukaan, mihin aikasi vuorokaudessa kuluu

  1. nukkuminen
  2. ruokailu
  3. työt ja kotityöt
  4. vapaa-aika, harrastukset ja minä itse
  5. sosiaaliset suhteet ja perhe

Tarkastele sitten omia ajankäyttöympyroitäsi. Ovatko ne aivan erilaiset? Onko toiveajankäyttöympyräsi aivan erilainen kuin tämänhetkinen tilanteesi? Mitä voisit asialle tehdä? Kuinka nukkua enemmän? Kuinka järjestää itselle omaa aikaa?

Tämä on usein silmiäavaava harjoitus.

Pitäisikö suhdetta aikaan muuttaa?

Miksi kello on meille nykyään ainut mittari? Miksi kello on ahdistava ja vilkuilemme sitä jatkuvasti? Miksi aika juoksee meitä nopeammin?

Entä jos muuttaisimme suhtautumista aikaan, niin, että siitä tulisikin ystävä eikä vihollinen. Monen suusta kuulee nykyään; ”Kunpa päivässä olisi enemmän tunteja, niin saisin kaiken tehtyä.” Tämä on oikeastaan aika kamalaa. Aika on sellainen asia, jota emme saa lisää. Tekojamme voimme muuttaa.

Entä jos ajattelisimmekin aamulla, että ihanaa, tänäänkin minulla on koko päivä aikaa elää omaa elämääni ja tehdä asioita joista nautin. Kaikki päivät eivät ole tietenkään ihania. Mutta, jos heti aamulla herättyäsi tuskailet, että aika on sinua vastaan, on jotain muutettava omassa elämässä.

Keskity

Keskittyminen on yksi tehokas keino hallita omaa aikaa. Maailmamme on muuttunut sellaiseksi, että koko ajan ärsykkeitä tulee joka puolelta. Tietokoneet, puhelimet, sosiaalinen media, whatsapp-ryhmät, avokonttorit, kotona työskentely lasten kanssa jne. Pysähtyminen ja keskittyminen on tänä päivänä monille meistä äärimmäisen haastavaa.

Ajatus harhailee helposti, kun mielessä on sata asiaa ja puhelin piippaa pöydällä. Olisi niin kiva vilkaista facebookkia tai instaa onko siellä tapahtunut jotain. Jep, tätä elämä monien kohdalla on. Jotta keskittyminen olisi helpompaa ja työskentelysi tehokkaampaa, minimoi ärsykkeet. Laita puhelin äänettömälle laukkuusi tai sulje ainakin sovellusten äänet. Keskity vain yhteen asiaan kerrallaan. Älä yritä koko aikaa multitaskata.

Sano ei

Kaikkeen ei tarvitse pystyä eikä elämässä tarvitse tehdä kaikkea mihin pystyy, vaan sen mitä tarvitsee. Eli tee riittävästi. Tämä tarkoittaa sitä, että välillä on sanottava ei.

Priorisointi kuuluu keskeisesti ei-sanomisen harjoitteluun. Mitkä asiat ovat tärkeitä, ja mitkä vähemmän tärkeitä.

Tee yksinkertainen harjoitus:

  1. Kartoita tilanne. Ota A4 paperi ja kirjoita paperille kaikki asiat, jotka sinun täytyy tehdä ja sellaiset asiat, jotka vaativat aikaasi. Tämä lista kattaa niin työasiat kuin kaikki asiat vapaa-ajalla.
  2. Jaottele. A. Tee-heti-asiat. Eli sellaiset asiat, jotka voit tehdä heti. B. Asiat, joille en voi mitään. Siirrä ne sivuun mielestäsi. C. Asiat, joita en halua tehdä. Mieti onko sinun pakko tehdä niitä? D. Asiat, joista nautin ja joista on hyötyä. Hyvä, tee näitä enemmän. E. Omat ”aikasyöpöt” – mihin aikani kuluu huomaamattani.

Tällainen rehellisesti tehty lista konkretisoi sinulle omaa ajankäyttöäsi. Lisäksi se auttaa sinua päästämään irti sellaisista asioista, joille et voi mitään tai joita ei ole ihan pakko tehdä. Tarkastele listaa ja pyri lisäämään asioita lokeroon D. Asiat joista nautit ja joista on hyötyä. Eli sellaiset, jotka ovat merkityksellisiä ja tarkoituksenmukaisia. Lisäksi lokero A. on hyvä huomata. Tee sellaiset asiat heti, jotka voit niin ne eivät jää roikkumaan. On se sitten astianpesukoneen tyhjennys tai kokouskutsujen lähettäminen.

Lopuksi

Ajanhallinta on vaikeaa, mutta sitä voi harjoitella. Toivottavasti näistä oli sinulle jotain hyötyä! Puss!

Lotta Lahti <3

 

Hyvän mielen vuosi

Olenko lintu vai kala?

Jos et tune itseäsi, kuinka tiedät mitä tahdot? Jos et tiedä mitä tahdot, kuinka osaat suunnistaa oikeaan suuntaan? Jos et tiedä kykyjäsi, kuinka tiedät mihin kaikkeen kykenet? Jos et osaa unelmoida, kuinka osaat asettaa tavoitteita?

Kestävin elämäntapamuutos lähtee oman asenteen muuttamisesta ja itsetuntemuksen kehittämisestä. Jos et tunne itseäsi, et voi koskaan tietää mihin kaikkeen kykenet.

Parhaisiin tuloksiin elämssä pääsemme, kun osaamme valjastaa käyttöömme omat voimavaramme. Vain heikkouksiin ja virheisiin keskittyminen ei johda pysyviin tuloksiin, eikä ole kokonaisuuden kannalta motivoivaa. Jokainen ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Kukaan ulkopuolinen ei voi tietää, miten juuri Sinun kannattaisi elää oma elämäsi.

Haluan tukea asiakkaiden omaa potentiaalia, jolloin tulokset ovat kestäviä. Että myös valmennuksen jälkeen asiakas tietäää mitä tekee, koska hän on tehnyt pohjatyön hyvin. Kuka olen? Mitä haluan? Mitä osaan? Millainen on ympäristöni? Mikä on mahdollista? Mikä ei?

Maaretta Tukiaisen uusi tehtäväkirja Hyvän mielen vuosi-tehtäväkirjani (2017, PS-kustannus) on valmennuksellinen opus niille, jotka ovat valmiita vahvistamaan omia myönteisiä ajatusmallejaan. Niille, jotka ovat valmiita tutustumaan itseensä. Valmiita tavoittelemaan omia unelmiaan. Sekä niille, jotka tuntevat elämässään vielä, että oma tie on hämärän peitossa.

Tehtäväkirja toimii hyvin samalla tavalla kuin elämäntapavalmentaja tai kokonaisvaltaiseen ihmiseen keskittyvä hyvinvontivalmentaja. Kompassina suuntaamassa sinun kehitystäsi oikeaan suuntaan. Polttoaineena antamassa muutokselle vauhtia. Kävelykeppinä, johon välillä tukeutua vaikeina hetkinä. Sekä peilinä, josta itseään ja elämäänsä välillä peilata.

Tehtäväkirja käsittelee paljon samoja teemoja kuin Kauniin elämän koulun valmennukset. Itsetuntemus, elämän tavoitteet, voimavarat, itsearvostus, konkreettiset keinot, ympäristön tuki, muutosten pysyvyys, mielen ja katsomuksen avaaminen, asennekasvatus, mielenhallinta sekä kehotietoisuus. Hyvin tärkeitä teemoja pysyvän muutoksen kannalta. Jokainen meistä ansaitsee elää parempaa elämää. Kysymys on enemmän siitä uskallammeko?

“Elämämme on sellainen miksi ajatuksemme sen tekevät.” – Marcus Aurelius

Sinä itse päätät millainen elämäsi on

Voi olla helpompaa syyttää muita oman elämän suunnasta, kuin ottaa siitä itse vastuu. Onnellisuuden kannalta suosittelen vastuun ottamista. Se voi tuntua pelottavalta, mutta on lopulta palkitsevaa. Oman elämän herruus kantaa hedelmää koko loppuelämäksesi. Vain sinä voit luoda itsellesi hyvän elämän. Ei kukaan muu.

Poimimalla asioita ulkopuolelta et joudu koskaan kohtaamaan itseäsi. Et joudu koskaan pohtimaan omaa toimintaasi, omaa kehoasi, omaa mieltäsi. Hyvä elämä on helppo ulkoistaa, mutta ulkoistaminen ei anna sinulle hyvää elämää, hyvää mieltä. Kaikki ulkopuolinen on aina vain väliaikaista. Elämä virtaa eteenpäin ja ainoa asia, joka seuraa sinua päivästä toiseen, olet sinä itse.

Lopuksi muista.

Ne asiat, joihin kiinnität huomiota, lisääntyvät ja kasvavat. Ne saavat lisää painoarvoa elämässäsi. Maailma on alati muuttuva paikka. Yksi niistä harvoista asioista tässä maailmassa, joita voit itse hallita, on oma mielesi, oma asenteesi elämään. Voit joko itse kehittää mieltäsi tai antaa sen kehittyä omaan tahtiinsa, ulkopuolisen maailman sanelemana. Anna itsellesi mahdollisuus parempaan elämään.

Osallistu arvontaan ja voita oma Hyvän mielen vuosi – Tehtäväkirjani postitettuna itsellesi ja ystävällesi. Voit antaa tämän ihanan lahjan omalle rakkaallesi, ystävällesi, työkaverillesi tai vaikka lapsellesi! Aloittakaa yhdessä hyvän mielen vuosi jo tänä vuonna. Arvonta suoritetaan Kauniin elämän koulun Facebook-sivuilla syyskuun 22. päivä! Osallistu tästä –> 🙂 Kauniin elämän koulu – arvonta

Hyvinvointivalmennus - Seinäjoki

Lotta Lahti <3

Ihminen on laumaeläin – muiden mielipiteillä on merkitystä, myös aikuisena

Mitähän tuo ihminen minusta nyt ajattelee? Sanoin ihan väärin! Onko profiilikuvani ihan ruma? Olenko muiden mielestä tylsä, epäluotettava, itsekäs tai laiska?

Miksi muiden mielipiteillä on meille niin paljon merkitystä?

Ihminen on sosiaalinen olento

Jo lapsena meille opetetaan, ettei muiden puheista tai mielipiteistä tule välittää. Silti olemme vielä aikuisina erittäin alttiita muiden mielipiteille. Epävarmuuden tunne on meille kaikille tuttu.

Maslown mukaan ihmisen perustarpeita ovat yhteenkuuluvuus ja arvonanto (muita, fysiologiset tarpeet, turvallisuus ja itsensä toteuttaminen). On luonnollista, että haluamme kokea kuuluvamme johonkin ryhmään ja kaipaamme toistemme arvonantoa. Tarpeet ovat peräisin esi-isiltämme, jotka metsänpetoja vastaan taistellessaan tarvitsivat ryhmää suojakseen ja tunnustusta uroteoilleen.

Nykyään yhteenkuuluvuuden ja arvonannon tarpeet ilmenevät päivittäisessä elämässä. Ensinnäkin me kaipaamme itsellemme ryhmää. Jotakin porukaa, johon kuulumme. Se voi olla perhe, työpaikka, luokka, joukkue tai jokin muu ryhmä. Ilman ryhmää olo on yksinäinen.

Ryhmän lisäksi kaipaamme kanssaeläjiltämme arvostusta. Haluamme saada kehuja hyvin tehdystä työstä, peukkuja Facebookissa hauskasta päivityksestä, palkintoja urheilusuorituksista sekä huomiota uudesta hiusväristä. Muiden mielipiteillä on merkitystä. 1. Sen vuoksi, että kuuluisimme ryhmään. ja 2. Sen vuoksi, että saisimme arvostusta.

Arvostuksen tarve ei ole vakio

Muiden mielipiteiden arvostaminen on hyödyllistä siihen saakka kunnes asia alkaa haitata elämääsi. Negatiiviseksi tilanne muuttuu kun toimintasi pohjautuu täysin muiden sanomisiin. Osalle muiden ajatuksilla ja mielipiteillä on enemmän merkitystä, toisille niiden merkitys on vähäisempi.

Vahva ihminen, jolla on oma tie, oma ryhmä sekä oma juttu jota toteuttaa, ei kaipaa pakonomaisesti ryhmän ulkopuolisten hyväksyntää omille teoilleen, sanoilleen tai työlleen. (Hyvä esimerkki, Saimi Hoyer) Ihminen, jonka henkinen tila on heikompi, joka tuntee olevansa hukassa ja vailla pysyvää ryhmää, voi elää muiden mielipiteistä. (Hyvä esimerkki, se tyyppi somessa, joka postailee päivittäin #livingthedream#lovemylife)

Ihmissuhteet tekevät onnelliseksi

Ihminen on onnellisempi kun ihmissuhteet ovat kunnossa. Ihmissuhteiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että muiden mielipiteillä on meille merkitystä. Näin suhteet pysyvät kunnossa. Ongelma ilmenee siinä vaiheessa, kun vatvomista tapahtuu liikaa. Kun toisten ihmisten mielipiteet alkavat ohjata elämääsi et itse enää ole ohjaksissa.

Liika vatvominen tekee sinusta riippuvaisen muista. Sinusta tulee takertuvaisempi, ahdistuneempi ja yhä vain epävarmempi. Nämä asiat eivät enää paranna suhdettasi muihin. Eivätkä todellakaan edistä sinun hyvinvointiasi tai onnellisuuttasi. On eri asia ottaa huomioon muiden mielipiteet, kun antautua täysin niiden vietäväksi.

Käytös sosiaalinen mediassa

Sosiaalinen media on hedelmällinen alusta mielipiteiden jakamiselle. Siellä asiat voivat levitä kulovalkean tavoin, eikä postaaminen vaadi muuta kuin someen kirjautumisen. Keskustelupalstat ovat täynnä kirjoituksia ja mielipiteitä, joilla ei ole tieteellistä perustetta tai jotka on kirjoitettu kiihtyneessä mielentilassa. Sosiaaliseen mediaan liittyy paljon hyvää, mutta myös riskejä. Siellä kiusaaminen on tehty helpoksi ja muiden mielen pahoittamien ei vaadi fyysistä kanssakäymistä (eikä omalla nimellä esiintymistä).

Henkilöt, jotka kaipaavat muiden hyväksyntää normaalia enemmän ovat haavoittuvammassa asemassa. He saattavat olla aktiivisempia somen käyttäjiä kaivaten siellä peukkuja ja kommentteja kuvilleen, kirjoituksilleen ja videoilleen. Samalla he ovat erityisen haavoittuvia rumille kommenteille ja kritiikille.

Asia, johon voimme taas eniten vaikuttaa on oma käytöksemme. Jos huomaat olevasi haavoittuvainen ja välität muiden arvostuksesta, pyri välttämään somessa roikkumista. Hakeudu todelliseen kanssakäymiseen muiden kanssa (tällöin väärinymmärtämisen riski on pienempi), harrasta, kahvittele tai ulkoile. Jos taas olet innokas kommentoimaan muiden julkaisuja, yritä tehdä se aina hyvässä hengessä. Näin et ole yksi niistä, jotka lisäävät mielipahaa.

Ahdistuneisuus

Nuoret ovat alttiimpia muiden mielipiteille ja he hakevat ryhmää ja muiden hyväksyntää aikuisia hanakammin. On tilanteita, jolloin aikuisuudessa haetaan erityisen paljon muilta hyväksyntää. Tilanteet tulevat erityisesti esille esimerkiksi ahdistuksesta kärsivien ihmisten kohdalla.

Ahdistuneen henkilön elämä ulospäin näyttää normaalilta, mutta puristus rinnassa ja päässä voi viedä toimintakyvyttömäksi. Sosiaaliseen mediaan postataan kuvia ihanasta elämästä (#lovemylife #livingthedream) vaikka oikeasti olo on hirveä. Ahdistus vaan kasvaa, kun ”kaikki muut” ovat löytäneet oman tiensä ja itseltä se on hukassa.

Kirjoitin aikaisemmin blogiin artikkelin Millaisen jäljen sinä jätät ihmiseen?  ja haluaisin viitata siihen aiheeseen myös tässä tekstissä. Sillä on nimittäin merkitystä, kuinka sinä kohtaat ihmisen. On kohtaaminen kasvotusten tai sosiaalisessa mediassa. Sinun mielipiteellä on merkitystä.

Se voi olla sinun hyväksyntää, jota toinen ihminen hakee. Suosittelen huomioimaan tämän ja näkemään ihmisten käytöksen taakse. Kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää. Lopetetaan toisten arvostelu, väheksyminen ja kysytään mieluummin rehellisesti välittäen ”Mitä sinulle oikeasti kuuluu?”

Ryhmän merkitys

Kuten olemme jo moneen kertaan todenneet muiden mielipiteillä on merkitystä. Muiden hyväksynnällä on merkitystä. Se on evoluution säätämä piirre ja sen tarkoitus on, että toimisimme yhteistyössä ja toistemme hyväksi.

Erityisesti muiden mielipiteillä on merkitystä siinä ryhmässä mihin kuulut. Se vaikuttaa arvoihisi ja toimintaasi sekä sitä kautta voimakkaasti hyvinvointiisi. Tarkista, että ryhmäsi ei ole sinulle vahingollinen, vaan tekee kanssasi yhteistyötä. Ja tarkista myös, että sinä teet yhteistyötä ryhmäsi kanssa. Oli ryhmä sitten työyhteisö, perhe, ystäväporukka tai lenkkirinki.

Pohdintatehtävä: Onko muiden mielipiteillä sinulle liikaa merkitystä?

Tarkista ainakin seuraavat ja pohdi niitä omassa elämässäsi. Pohdi erityisesti sitä, laskeeko oma ajattelusi selvästi elämänlaatuasi.

Ahdistutko siitä ajatuksesta, että joku ei pidä sinusta?

Pelkäätkö kritiikkiä, niin että jätät mieluummin työn tekemättä, kuin saat siitä huonoa palautetta?

Pyritkö käyttäytymään, pukeutumaan tai muuten toimimaan itselle vieraalla tavalla vain kuuluaksesi joukkoon?

Onko peukkujen ja tykkäysten kalastelu sosiaalisessa mediassa sinulle pakkomielle? Määritteleekö se sinut ihmisenä?

Mitä kannattaa tehdä kun vatvoo liikaa?

Jos huomaat olevasi erityisen altis vatvomiselle ja negatiivisille ajatuskierteille, voit opetella katkaisemaan ajatuksiasi.

  1. Huomaa kun vatvominen ja ajatuskierre alkaa. Tunnista se. Selvitä itsellesi mistä se johtuu? Mokasitko oikeasti vai keksitkö kaiken omassa päässäsi? Kun olet tunnistanut ongelman siirry seuraavaan.
  2. Hyvin todennäköisesti muut eivät ajattele sinusta samalla tavalla kuin itse ajattelet. He ovat lempeämpiä. Suuntaa huomiosi johonkin positiiviseen tapahtumaan tai onnistumiseen. Missä olet onnistunut tällä viikolla? Oletko saanut kehuja?
  3. Jos asia vaivaa sinua liikaa, kerro siitä jollekkin luotettavalle ihmiselle tai kysy asianosaiselta asiasta. Mokasinko? Loukkasinko? Yksin vatvomisella on se huono puoli, että pienetkin asiat saavat luokattoman suuret mittasuhteet. Älä pyörittele asioita omassa päässäsi. Mielesi ei ole luotettavin keskustelukumppani. Pyydä perspektiiviä ystävältä, se auttaa.
  4. Pidemmällä juoksulla sinun tulee selvittää mistä vatvominen johtuu? Oletko epävarma itsestäsi? Onko elämässäsi muita huolia? Kärsitkö huonosta itsetunnosta? Onko sinulla omaa turvallista ryhmää johon tunnet kuuluvasi? Onko elämälläsi suunta? Täyttyykö arkesi sinulle mielekkäistä toiminnoista?

Muista! Terve itsevarmuus, oma kutsumus ja oma ryhmä ehkäisevät tehokkaasti vatvomista.

Jos epäilet kärsiväsi ahdistuksesta tai masennuksesta hakeudu aina ammattilaisen (esimerkiksi terveydenhoitaja, psykologi, lääkäri, neuvola) puheille. Elämä on välillä vuoristorataa, mutta jatkuvaa alamäkeä ei kukaan jaksa. Lisää tietoa mielenterveydestä ja yhteystietoja: Mielenterveysseura

Lotta Lahti <3

Pysyvä muutos parempaan onnistuu, kun pysyt päätöksessäsi ja tiedät mitä haluat. Nämä vinkit auttavat!

Tuntuuko sinusta, että haluat muuttaa elämääsi parempaan ja omaksua hyviä tapoja, mutta ”retkahdat” aina vanhoihin huonoihin tapoihisi? Päätät aina sunnuntaina, että maanantaina alat pyöräilemään töihin. Lenkkeilyharrastus tyssää kolmeen porrastreeniin. Kännykkä köllöttää sängyn vieressä, vaikka yrität välttää somekoukkua. ”Tämä suklaalevy oli sitten viimeinen.” Kuulostaako tutulta?

Älä hätäile, et ole ainoa.

Koska niin sanotut repsahdukset ovat niin yleisiä, haluaisin antaa vinkkejä kuinka voit pysyä päätöksessäsi.

  1. Anna aikaa muutokselle. Älä kuvittele muuttuvasi yhdessä yössä. Ei kannata mitata onnistumista, että olet ollut kolme päivää sokerilakossa, jos tavoitteena on pysyvämmät terveelliset ravintotottumukset. Lakko voi olla ihan ok, mutta sitäkin tärkeämpää on elää normaalia elämää, eikä miettiä koko ajan kuinka pärjätä taas päivä ilman sokeria. Silloin sokerista tulee vieläkin houkuttelevampi kielletty hedelmä. Pikku hiljaa elimistösi siis oppii pois sokerista ja sinä opit tapoja, joilla sokeri ei ole sinulle enää ”ongelma”
  2. Vältä ankeuttajia. Eli niitä ihmisiä, jotka pyrkivät estämään tai hidastamaan sinua muutoksessasi. Jokaisen ihmisen elämässä on ainakin yksi ankeuttaja. Tunnista hänet. Pidä huoli, että läheisesi tukevat sinua muutoksessasi, joskus pahin ankeuttaja voi löytyä kotoa.
  3. Panosta arkeen ja nauti siitä. Älä elä vain viikonlopuille tai ajattele, että kun elän viisi päivää lakossa, saan viikonloppuna nauttia elämästä. Suurin osa elämästäsi on kuitenkin arkea. Ainoastaan huippuhetkiin panostaminen takaa, että suurin osa elämästä menee sinulta ohi. Jo elämäntapamuutoksen matkasta kannattaa nauttia täysin rinnoin.
  4. Rakasta itseäsi. Repsahditko? Älä soimaa itseäsi. Äläkä tee muutosta siinä mielessä, että rankaiset itseäsi. Pyri omaksumaan myötätuntoisempi suhtautuminen itseesi. Säästyt monelta mielipahalta. Jyrkkä itsensä soimaaminen ei ohjaa pysyviin muutoksiin, lipsuminen kuuluu asiaan. Tärkeintä on palata takaisin hyviin tapoihin lipsumisen jälkeen eikä heittää pyyhettä kehään.
  5. Ymmärrä syy muutokselle. Sinun on hyvä ymmärtää miksi haluat muutosta. Miksi haluat muuttaa ruokailutottumuksiasi? Miksi haluat tehdä vähemmän töitä? Miksi haluat nukkua enemmän? Miksi on tärkeää harjoitella stressinhallintaa? Miksi on hyvä lisätä arkiliikuntaa? Jos et tiedä itsekkään syytä miksi tottumuksia on hyvä muuttaa, et tule pysymään päätöksessäsi. On tärkeää kirjata ylös ne asiat joihin tapa vaikuttaa ja kirjata myös ne asiat jotka parantuvat kun uusi tapa otetaan käyttöön. Eli mitkä asiat elämässäsi paranevat muutoksen myötä?
  6. Hoida ensin peruspilarit kuntoon. Yritätkö muuttaa liikunta- ja ravintotottumuksiasi, mutta arjen- ja ajanhallinta ei sinulta onnistu? On hyvin todennäköistä, että arjenhallinnan ja ajanhallinnan vaikeudet aiheuttavat ongelmia myös ravinto- ja liikuntatottumuksissasi. Suosittelen lämpimästi keskittyä ongelman aiheuttajaan. Näin muutos parempaan on pysyvämpää!
  7. Opi virheistäsi ja onnistumisista. Oletko joskus aikaisemminkin muuttanut tapojasi? Mikä silloin toimi? Kaipasitko ystävien tukea? Muutuitko kertalaakista vai sopiko sinulle vaiheittainen siirtyminen? Onnistuiko esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen tahdonvoimalla vai kaipasitko tueksi lääkitystä tai tukiryhmää? Pudotitko painoa valmentajan avulla vai itsenäisesti? Mitkä asiat ovat toimineet sinulla aikaisemmin? Entä mitkä asiat ovat aiheuttaneet epäonnistumisia? Väsymys? Kiire? Lopahtiko pyöräilyharrastus syksyn sadesäihin? Entä jos ostaisit kunnon välineet, niin tekosyille ei olisi enää tilaa? Opi aikaisemmista kokemuksistasi, jotta sinun ei tarvitsisi toistaa vieheitäsi. Näin onnistut todennäköisemmin tällä kerralla.
  8. Ajattele muutosta etuoikeutena. Vaikka et olisikaan syntynyt lasi puoliksi täynnä, voit aina muuttaa ajattelutapaasi. Muutos on etuoikeutesi. Sinä voit voida paremmin. Sinä voit nukkua enemmän. Syödä paremmin. Rakastaa enemmän. Elää enemmän. Usko se.

Toivottavasti näistä vinkeistä on sinulle apua!

Lotta Lahti